refactored site structure and publishing alist

1 files changed, 0 insertions, 226 deletions

diff --git a/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt b/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
deleted file mode 100644
index 8295fd7..0000000
--- a/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
+++ /dev/null
@@ -1,226 +0,0 @@
-
-        yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
-        =================================
-
-Jos tämä virke ei mahdu 2 riville puhelimesi näytöllä, käännä laitetta, niin lukeminen on helpompaa.
-
-Tietokoneiden alkuaikoina ihmisen ja tietokoneen
-välinen kommunikaatio tapahtui pääosin tekstin
-välityksellä. Komentokehotteeseen kirjoitettiin
-tekstikomento ja suoritettu ohjelma tulosti käyt-
-täjälle yhtä lailla tekstipohjaisen vastauksen.
-Kun internet saapui, kommunikoivat ihmiset myös 
-toistensa kanssa tekstin välityksellä: esimerkik-
-si sähköpostit olivat aluksi raakatekstiä.
-
-Nykyään pelkkään tekstiin (raakateksti, “plain
-text”) törmää harvoin ja sitä kavahdetaan. En pie-
-nempänä ymmärtänyt edes, mistä raakatekstissä on
-kyse. Tietokoneet esittäytyivät minulle word-doku-
-menttien, verkkosivustojen ja pdf-tiedostojen
-kautta. En tajunnut, että tietokoneissa taustalla
-toimii raaempaa tekstiä. Suurin osa muista ikäi-
-sistäni ovat varmasti lähteneet samasta käsityk-
-sestä, vaikka ovatkin ehkä löytäneet raakateks-
-tinkin varttuessaan.
-
-Teksti on monissa dokumenteissa pääsisältö, mutta
-raakatekstin ja verkkosivujen tai pdf-dokumenttien
-ero on siinä, että jälkimmäisissä dokumentin suun-
-nittelija on vastuussa myös dokumentin ulkoasusta
-ja voi lisätä siihen multimediaa. Verkko-ohjel-
-moija suunnittelee verkkosivun ulkoasun ja lisää
-sille videoita, ja word-dokumentin kirjoittaja
-muuttaa dokumentin fonttia ja lisää siihen kuvia.
-
-Raakatekstissä mikään tästä ei ole mahdollista.
-Raakatekstiä on se, mitä Windows-käyttäjä kirjoit-
-taa Notepadiin. Raakatekstistä koostuu myös tämä
-blogipostaus.
-
-Ohjelmistotasolla raakateksti koostuu tavuista,
-joista jokainen vastaa tiettyä merkkiä. Nykyään
-käytännössä kaikki raakateksti noudattaa UTF-8
--standardia, joka määrittelee tavujen ja merkkien
-vastaavuudet. 01000001 vastaa isoa A:ta, 01000010
-isoa B:tä, 0011 1111 kysymysmerkkiä ja niin edel-
-leen. Jotkin merkit koostuvat useammasta tavusta,
-koska kahdeksan nollaa tai ykköstä ei riitä esit-
-tämään kaikkia merkkejä — näin jopa emojeille löy-
-tyy tuki UTF-8 -tekstistä, mikäli fontti sallii🥳
-
-Käyttöön raakateksti pääsee nykyään harvoin — jopa
-yksinkertaiset muistiinpanot kirjoitetaan esimer-
-kiksi Google Docsiin. Se on harmillista, koska
-raakatekstillä on ominaisuuksia, jotka tekevät
-siitä monissa tapauksissa käyttökelpoisempaa kuin
-mistään muusta datan muodosta.
-
-Raakatekstin kaksi suurinta hyötyä ovat sen yksin-
-kertaisuus ja kaikkialla toimivuus. Tekstin for-
-maatista vallitsee suurempi yksimielisyys kuin
-muiden formaattien osalta ja se on yksikäsittei-
-sempää.
-
-Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta
-raakateksti toimii mainiosti tietokoneohjelmien
-kanssa kommunikointiin ja niiden välillä tapahtu-
-vaan tiedonvaihtoon. On helppoa kirjoittaa
-ohjelma, joka lukee tekstiä. Ohjelma tietää mitä
-se lukee, koska teksti on hyvin standardisoitua.
-Lisäksi se saa datan puhtaana — sen ei tarvitse
-eritellä sille olennaista informaatiota ympäröi-
-västä ihmissilmälle tarkoitetusta esitystapaa kos-
-kevasta informaatiosta kuten tekstin sijainnista
-tai fontista.
-
-Tämä mahdollistaa tekstipohjaisten ohjelmien käy-
-tön tehokkaaseen tiedon muokkaamiseen, “skriptaa-
-miseen”. Otetaan esimerkiksi aloitus- ja lopetus-
-puheiden koostaminen. Miksaan välillä Lohjan seu-
-rakunnan messuja ja lähetän ne radioon. Lähetysten
-alkuun ja loppuun lausutaan lyhyet ns. spiikit,
-jotka koostan aluksi tekstinä. Tykkään kerätä
-spiikkien muuttuvat tiedot edellisen päivän iltana
-puhelimeeni tekstitiedostoon, ja kun tulen aamulla
-kirkolle, kirjoitan vain tietokoneella:
-
- $ nc -l 1234 >> Desktop/Spiikit/2020-01-01.txt
-
-ja puhelimellani
-
- $ nc 10.10.16.231 1234 < infot.txt
-
-ja olen näin saanut liitettyä tarpeelliset tiedot
-puhelimeltani oikeaan tiedostoon seurakunnan
-tietokoneella. Mikään tästä ei toimisi — ainakaan
-läheskään yhtä hyvin — jos käyttäisin raakatekstin
-sijaan vaikkapa `.docx`-dokumentteja. Erilaisia
-tekstipohjaisia ohjelmia voi yhdistellä vielä
-käyttökelpoisemmin ja monipuolisemmin: Wikipedi-
-asta löytyy hyvä esimerkki [1] (linkki dokumentin
-lopussa).
-
-Pelkän tekstin mukana ei myöskään tule turhaa tie-
-toa, kuten fonttia, tekstin väriä, videoita tai —
-raakatekstiin keskittyvien protokollien yhtey-
-dessä — evästeitä. Lukijan ei siis tarvitse odot-
-taa, kun verkkosivu lataa kymmenien megatavujen
-kokoista videota hipstereistä hyppimässä kännyköi-
-densä kanssa (ks. `https://agt.fi`) ja miettiä,
-mistä hän saisi paremman nettiliittymän tai kirota
-esimerkiksi VPN:n tai Tor-verkon hitautta. Sen
-sijaan hän pääsee lähes välittömästi muutaman
-(kymmenen) kilotavun kokoisen, hänen kannaltaan
-olennaisen tekstisisällön pariin. Resursseja
-säästyy ja joidenkin mielestä tiedonsaanti on näin
-myös mukavampaa.
-
-Raakateksti on tehokasta tietojenkäsittelyssä,
-mutta mitä tapahtuu, kun päättää tietoisesti käyt-
-tää sitä osuvamman formaatin sijaan? Mitä käy esi-
-merkiksi, kun kirjoittaa blogipostauksen pelkällä
-tekstillä verkkosivuilla tavallisesti käytetyn
-HTML-merkintäkielen sijaan?
-
-HTML:n käyttäminen tarjoasi mahdollisuuden lisätä
-tekstiin linkkejä ja kuvia. Lisäksi se tarjoaa
-tavan viestittää dokumentin eri osia — koodissa
-lukee, mikä osio on tarkoitettu valikoksi, mistä
-löytyy pääsisältö ja mikä sen sisällä on otsikko
-ja mikä taas alaotsikko.
-
-Kuten rajoitteiden kanssa yleensä käy, pakottaa
-pelkän tekstin käyttäminen kirjoittajan ylittämään
-formaatin asettamat rajoitukset ja kannustaa näin
-luovuuteen. Jos tekstidokumenttiin tahtoo lisätä
-linkin, täytyy se kirjoittaa auki. Voin esimer-
-kiksi kertoa, että HTML:n standardi löytyy osoit-
-teesta `https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2854`.
-Linkin auki kirjoittamisesta on yllättävää
-hyötyä: lukija näkee välittömästi minne se vie.
-Lisäksi se toimii, vaikka dokumentin tulostaisi
-paperille.
-
-Kuvien välittäminen tekstin kautta taas on luonut
-kokonaisen taiteen alan, nimittäin ASCII-taiteen.
-Siinä kuva esitetään raakatekstin tarjoamien merk-
-kien puitteissa. Yksinkertaisia kaaviokuvia on
-tietyissä tapauksissa varsin helppokin piirtää:
-         ________________________________
-        |                                |                    
-        |     H   H   H          CH3     |                    
-        |     |   |   |           \      |                    
-        | H - C - C - C - OH       C = O |                    
-        |     |   |   |            |     |                    
-        |     H   H   H            OH    |                    
-        |________________________________|
-             Propanoli ja etaanihappo
-              _____________________
-             |             _       |
-             |             v       |
-             |      --------->     |
-             |                     |
-             |          ^  _       |
-             |          |  N       |
-             |          |          |
-             |          |          |
-             |       ___|___       |
-             |      |       |      |
-             | _ <--|       |      |
-             | Fµ   |   |   |      |
-             | _____|___|___|_____ |
-             |          | _        |
-             |          | G        |
-             |          v          |
-             |_____________________|
-                 Liukuva kappale
-
- (huom. kuvien näkemiseksi selaimesi on käytettävä
-  tiedoston näyttämiseen tasavälistä fonttia)
-
-Kaaviokuvien lisäksi on myös ASCII-taidetta, jossa
-paino on nimenomaan sanalla 'taide'. Netistä löy-
-tyy paljon ASCII-taiteen kokoelmia, esimerkiksi
-osoitteesta `https://www.asciiart.eu` ja
-`https://ascii.mozz.us:7070`.
-
-Tekstin arvaamattoman kauneuden, sen tehokkuuden
-ja vähän turhan informaation vuoksi internetissä
-on syntynyt uusia yhteisöjä ja protokollia raaka-
-tekstin ympärille. Ylläpidän itse esimerkiksi
-geminikapselia osoitteessa
-“gemini://gemini.jorl.fi”. Geminin kuvauksen
-ensimmäinen lause on vapaasti suomennettuna:
-“Gemini on uusi, yhteenlinkitettyjä tekstidoku-
-mentteja tukeva internet-teknologia.” [2] Muitakin
-protokollia ja yhteisöjä on, joista hyvän otoksen
-saa esimerkiksi Michael Lazarin kotisivujen etusi-
-vulta `https://mozz.us`.
-
-Lopulta on myös huomioitava, että käytännössä
-kaikki tietokoneohjelmat kirjoitetaan raakateks-
-tinä. Projektieni tiedostot ovat luettavissa
-netissä tekstinä. [3] (Ja kuka kirjoittaisi tieto-
-koneohjelmia Wordilla? Siitä on olemassa jopa
-satiirinen Youtube-video! [4]) Suuri osa tiedonvä-
-litysprotokollista on määritelty raakateksti
-lähtökohtana.  Raakateksti siis muodostaa tietoko-
-neiden ja laskennan selkärangan.
-
-Jos tahdomme oppia käyttämään tietokoneita tehok-
-kaammin ja sulavammin, tulisi raakatestistä ja
-sen käsittelystä siis tehdä normi eikä pelottavien
-hakkerien tapa. Näin myös ymmärtäisimme paremmin
-tietokoneita — ja ehkä löytäisimme osan tekstin
-kadotettua kauneutta.
-
-
-                     Viitteet
-                     --------
-
-[1] https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Pipeline_(Unix)&oldid=1219096916#Example
-[2] https://geminiprotocol.net
-   gemini://geminiprotocol.net
-[3] Esim. https://jorl.fi/git/stdu/Makefile
-[4] https://www.youtube.com/watch?v=X34ZmkeZDos