refactored site structure and publishing alist

1 files changed, 226 insertions, 0 deletions

diff --git a/generated/fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt b/generated/fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
new file mode 100644
index 0000000..8295fd7
--- /dev/null
+++ b/generated/fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
@@ -0,0 +1,226 @@
+
+        yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
+        =================================
+
+Jos tämä virke ei mahdu 2 riville puhelimesi näytöllä, käännä laitetta, niin lukeminen on helpompaa.
+
+Tietokoneiden alkuaikoina ihmisen ja tietokoneen
+välinen kommunikaatio tapahtui pääosin tekstin
+välityksellä. Komentokehotteeseen kirjoitettiin
+tekstikomento ja suoritettu ohjelma tulosti käyt-
+täjälle yhtä lailla tekstipohjaisen vastauksen.
+Kun internet saapui, kommunikoivat ihmiset myös 
+toistensa kanssa tekstin välityksellä: esimerkik-
+si sähköpostit olivat aluksi raakatekstiä.
+
+Nykyään pelkkään tekstiin (raakateksti, “plain
+text”) törmää harvoin ja sitä kavahdetaan. En pie-
+nempänä ymmärtänyt edes, mistä raakatekstissä on
+kyse. Tietokoneet esittäytyivät minulle word-doku-
+menttien, verkkosivustojen ja pdf-tiedostojen
+kautta. En tajunnut, että tietokoneissa taustalla
+toimii raaempaa tekstiä. Suurin osa muista ikäi-
+sistäni ovat varmasti lähteneet samasta käsityk-
+sestä, vaikka ovatkin ehkä löytäneet raakateks-
+tinkin varttuessaan.
+
+Teksti on monissa dokumenteissa pääsisältö, mutta
+raakatekstin ja verkkosivujen tai pdf-dokumenttien
+ero on siinä, että jälkimmäisissä dokumentin suun-
+nittelija on vastuussa myös dokumentin ulkoasusta
+ja voi lisätä siihen multimediaa. Verkko-ohjel-
+moija suunnittelee verkkosivun ulkoasun ja lisää
+sille videoita, ja word-dokumentin kirjoittaja
+muuttaa dokumentin fonttia ja lisää siihen kuvia.
+
+Raakatekstissä mikään tästä ei ole mahdollista.
+Raakatekstiä on se, mitä Windows-käyttäjä kirjoit-
+taa Notepadiin. Raakatekstistä koostuu myös tämä
+blogipostaus.
+
+Ohjelmistotasolla raakateksti koostuu tavuista,
+joista jokainen vastaa tiettyä merkkiä. Nykyään
+käytännössä kaikki raakateksti noudattaa UTF-8
+-standardia, joka määrittelee tavujen ja merkkien
+vastaavuudet. 01000001 vastaa isoa A:ta, 01000010
+isoa B:tä, 0011 1111 kysymysmerkkiä ja niin edel-
+leen. Jotkin merkit koostuvat useammasta tavusta,
+koska kahdeksan nollaa tai ykköstä ei riitä esit-
+tämään kaikkia merkkejä — näin jopa emojeille löy-
+tyy tuki UTF-8 -tekstistä, mikäli fontti sallii🥳
+
+Käyttöön raakateksti pääsee nykyään harvoin — jopa
+yksinkertaiset muistiinpanot kirjoitetaan esimer-
+kiksi Google Docsiin. Se on harmillista, koska
+raakatekstillä on ominaisuuksia, jotka tekevät
+siitä monissa tapauksissa käyttökelpoisempaa kuin
+mistään muusta datan muodosta.
+
+Raakatekstin kaksi suurinta hyötyä ovat sen yksin-
+kertaisuus ja kaikkialla toimivuus. Tekstin for-
+maatista vallitsee suurempi yksimielisyys kuin
+muiden formaattien osalta ja se on yksikäsittei-
+sempää.
+
+Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta
+raakateksti toimii mainiosti tietokoneohjelmien
+kanssa kommunikointiin ja niiden välillä tapahtu-
+vaan tiedonvaihtoon. On helppoa kirjoittaa
+ohjelma, joka lukee tekstiä. Ohjelma tietää mitä
+se lukee, koska teksti on hyvin standardisoitua.
+Lisäksi se saa datan puhtaana — sen ei tarvitse
+eritellä sille olennaista informaatiota ympäröi-
+västä ihmissilmälle tarkoitetusta esitystapaa kos-
+kevasta informaatiosta kuten tekstin sijainnista
+tai fontista.
+
+Tämä mahdollistaa tekstipohjaisten ohjelmien käy-
+tön tehokkaaseen tiedon muokkaamiseen, “skriptaa-
+miseen”. Otetaan esimerkiksi aloitus- ja lopetus-
+puheiden koostaminen. Miksaan välillä Lohjan seu-
+rakunnan messuja ja lähetän ne radioon. Lähetysten
+alkuun ja loppuun lausutaan lyhyet ns. spiikit,
+jotka koostan aluksi tekstinä. Tykkään kerätä
+spiikkien muuttuvat tiedot edellisen päivän iltana
+puhelimeeni tekstitiedostoon, ja kun tulen aamulla
+kirkolle, kirjoitan vain tietokoneella:
+
+ $ nc -l 1234 >> Desktop/Spiikit/2020-01-01.txt
+
+ja puhelimellani
+
+ $ nc 10.10.16.231 1234 < infot.txt
+
+ja olen näin saanut liitettyä tarpeelliset tiedot
+puhelimeltani oikeaan tiedostoon seurakunnan
+tietokoneella. Mikään tästä ei toimisi — ainakaan
+läheskään yhtä hyvin — jos käyttäisin raakatekstin
+sijaan vaikkapa `.docx`-dokumentteja. Erilaisia
+tekstipohjaisia ohjelmia voi yhdistellä vielä
+käyttökelpoisemmin ja monipuolisemmin: Wikipedi-
+asta löytyy hyvä esimerkki [1] (linkki dokumentin
+lopussa).
+
+Pelkän tekstin mukana ei myöskään tule turhaa tie-
+toa, kuten fonttia, tekstin väriä, videoita tai —
+raakatekstiin keskittyvien protokollien yhtey-
+dessä — evästeitä. Lukijan ei siis tarvitse odot-
+taa, kun verkkosivu lataa kymmenien megatavujen
+kokoista videota hipstereistä hyppimässä kännyköi-
+densä kanssa (ks. `https://agt.fi`) ja miettiä,
+mistä hän saisi paremman nettiliittymän tai kirota
+esimerkiksi VPN:n tai Tor-verkon hitautta. Sen
+sijaan hän pääsee lähes välittömästi muutaman
+(kymmenen) kilotavun kokoisen, hänen kannaltaan
+olennaisen tekstisisällön pariin. Resursseja
+säästyy ja joidenkin mielestä tiedonsaanti on näin
+myös mukavampaa.
+
+Raakateksti on tehokasta tietojenkäsittelyssä,
+mutta mitä tapahtuu, kun päättää tietoisesti käyt-
+tää sitä osuvamman formaatin sijaan? Mitä käy esi-
+merkiksi, kun kirjoittaa blogipostauksen pelkällä
+tekstillä verkkosivuilla tavallisesti käytetyn
+HTML-merkintäkielen sijaan?
+
+HTML:n käyttäminen tarjoasi mahdollisuuden lisätä
+tekstiin linkkejä ja kuvia. Lisäksi se tarjoaa
+tavan viestittää dokumentin eri osia — koodissa
+lukee, mikä osio on tarkoitettu valikoksi, mistä
+löytyy pääsisältö ja mikä sen sisällä on otsikko
+ja mikä taas alaotsikko.
+
+Kuten rajoitteiden kanssa yleensä käy, pakottaa
+pelkän tekstin käyttäminen kirjoittajan ylittämään
+formaatin asettamat rajoitukset ja kannustaa näin
+luovuuteen. Jos tekstidokumenttiin tahtoo lisätä
+linkin, täytyy se kirjoittaa auki. Voin esimer-
+kiksi kertoa, että HTML:n standardi löytyy osoit-
+teesta `https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2854`.
+Linkin auki kirjoittamisesta on yllättävää
+hyötyä: lukija näkee välittömästi minne se vie.
+Lisäksi se toimii, vaikka dokumentin tulostaisi
+paperille.
+
+Kuvien välittäminen tekstin kautta taas on luonut
+kokonaisen taiteen alan, nimittäin ASCII-taiteen.
+Siinä kuva esitetään raakatekstin tarjoamien merk-
+kien puitteissa. Yksinkertaisia kaaviokuvia on
+tietyissä tapauksissa varsin helppokin piirtää:
+         ________________________________
+        |                                |                    
+        |     H   H   H          CH3     |                    
+        |     |   |   |           \      |                    
+        | H - C - C - C - OH       C = O |                    
+        |     |   |   |            |     |                    
+        |     H   H   H            OH    |                    
+        |________________________________|
+             Propanoli ja etaanihappo
+              _____________________
+             |             _       |
+             |             v       |
+             |      --------->     |
+             |                     |
+             |          ^  _       |
+             |          |  N       |
+             |          |          |
+             |          |          |
+             |       ___|___       |
+             |      |       |      |
+             | _ <--|       |      |
+             | Fµ   |   |   |      |
+             | _____|___|___|_____ |
+             |          | _        |
+             |          | G        |
+             |          v          |
+             |_____________________|
+                 Liukuva kappale
+
+ (huom. kuvien näkemiseksi selaimesi on käytettävä
+  tiedoston näyttämiseen tasavälistä fonttia)
+
+Kaaviokuvien lisäksi on myös ASCII-taidetta, jossa
+paino on nimenomaan sanalla 'taide'. Netistä löy-
+tyy paljon ASCII-taiteen kokoelmia, esimerkiksi
+osoitteesta `https://www.asciiart.eu` ja
+`https://ascii.mozz.us:7070`.
+
+Tekstin arvaamattoman kauneuden, sen tehokkuuden
+ja vähän turhan informaation vuoksi internetissä
+on syntynyt uusia yhteisöjä ja protokollia raaka-
+tekstin ympärille. Ylläpidän itse esimerkiksi
+geminikapselia osoitteessa
+“gemini://gemini.jorl.fi”. Geminin kuvauksen
+ensimmäinen lause on vapaasti suomennettuna:
+“Gemini on uusi, yhteenlinkitettyjä tekstidoku-
+mentteja tukeva internet-teknologia.” [2] Muitakin
+protokollia ja yhteisöjä on, joista hyvän otoksen
+saa esimerkiksi Michael Lazarin kotisivujen etusi-
+vulta `https://mozz.us`.
+
+Lopulta on myös huomioitava, että käytännössä
+kaikki tietokoneohjelmat kirjoitetaan raakateks-
+tinä. Projektieni tiedostot ovat luettavissa
+netissä tekstinä. [3] (Ja kuka kirjoittaisi tieto-
+koneohjelmia Wordilla? Siitä on olemassa jopa
+satiirinen Youtube-video! [4]) Suuri osa tiedonvä-
+litysprotokollista on määritelty raakateksti
+lähtökohtana.  Raakateksti siis muodostaa tietoko-
+neiden ja laskennan selkärangan.
+
+Jos tahdomme oppia käyttämään tietokoneita tehok-
+kaammin ja sulavammin, tulisi raakatestistä ja
+sen käsittelystä siis tehdä normi eikä pelottavien
+hakkerien tapa. Näin myös ymmärtäisimme paremmin
+tietokoneita — ja ehkä löytäisimme osan tekstin
+kadotettua kauneutta.
+
+
+                     Viitteet
+                     --------
+
+[1] https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Pipeline_(Unix)&oldid=1219096916#Example
+[2] https://geminiprotocol.net
+   gemini://geminiprotocol.net
+[3] Esim. https://jorl.fi/git/stdu/Makefile
+[4] https://www.youtube.com/watch?v=X34ZmkeZDos