diff options
Diffstat (limited to 'fi')
| -rw-r--r-- | fi/blog/index.org | 65 | ||||
| -rw-r--r-- | fi/blog/post.org | 6 | ||||
| -rw-r--r-- | fi/blog/sivujen-uudistus.org | 8 | ||||
| -rw-r--r-- | fi/blog/tekstinsyotto.html | 312 | ||||
| -rw-r--r-- | fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt | 226 | ||||
| -rw-r--r-- | fi/index.org | 8 | ||||
| -rw-r--r-- | fi/pgp.org | 3 |
7 files changed, 628 insertions, 0 deletions
diff --git a/fi/blog/index.org b/fi/blog/index.org new file mode 100644 index 0000000..62167c8 --- /dev/null +++ b/fi/blog/index.org @@ -0,0 +1,65 @@ +#+TITLE: Blogin sisällys + +#+begin_src emacs-lisp :exports results + + (defun get-org-file-property (path property) + "Gets PROPERTY of org file at PATH. Returns nil if not found." + (with-temp-buffer (setq case-fold-search t) + (insert-file-contents path) + (if (search-forward (concat "#+" property ":") nil t) + (string-trim-left (buffer-substring (point) (line-end-position))) + nil))) + + (defun get-org-file-title (name) + "Gets the title of the org file. Returns nil if not found." + (get-org-file-property name "TITLE")) + + (defun get-file-date (path) + "Gets the date of the file at PATH. + For an Org file where the date option is specified, it is used. + Otherwise the file modification date is used. + The date is returned in textual form, YYYY-MM-DD." + (or (if (string= (file-name-extension path) "org") + (get-org-file-property path "DATE") + nil) + (format-time-string "%Y-%m-%d" + (file-attribute-modification-time + (file-attributes (concat "./" name)))))) + + (defun generate-entry + (name) + "Generates an index entry for file NAME." + (let ((extension (file-name-extension name)) (bname (file-name-sans-extension name))) + (concat "[[./" + name + "][" + (or + (if (string= extension "org") + (get-org-file-title (concat "./" name)) + nil) + bname) + "]] (" + (get-file-date (concat "./" name)) + ") " + (or (if (string= extension "org") + (get-org-file-property (concat "./" name) "SUBTITLE") + nil) + "Alaotsikkoa ei saatavilla")))) + + (let ((files + (seq-filter (lambda (name) + (not (or + (string-suffix-p "~" name) + (string-suffix-p "#" name) + (string-prefix-p "#" name) + (string-prefix-p "." name) + (string= "index.org" name)))) + (directory-files "./")))) + (seq-map (lambda (name) `(,(generate-entry name))) files)) +#+end_src + +#+RESULTS: +| [[./post.org][Test-post-title]] (2026-06-12) Test subtitle | +| [[./tekstinsyotto.html][tekstinsyotto]] (2025-07-28) Alaotsikkoa ei saatavilla | +| [[./yksinkertaisesti-monipuolinen.txt][yksinkertaisesti-monipuolinen]] (2024-05-06) Alaotsikkoa ei saatavilla | + diff --git a/fi/blog/post.org b/fi/blog/post.org new file mode 100644 index 0000000..3f385cd --- /dev/null +++ b/fi/blog/post.org @@ -0,0 +1,6 @@ +#+TITLE: Test-post-title +#+SUBTITLE: Test subtitle + +* Test post + +This is a test org post. diff --git a/fi/blog/sivujen-uudistus.org b/fi/blog/sivujen-uudistus.org new file mode 100644 index 0000000..9c81e5c --- /dev/null +++ b/fi/blog/sivujen-uudistus.org @@ -0,0 +1,8 @@ +#+TITLE: Verkkosivujeni uudistus + +* TODO Päivitä sivut loppuun [0/5] +- [ ] Lisää git-tietosäilöt, erityisesti sivujen koodi +- [ ] Selitä muutokset täällä ja englanninkielisellä puolella +- [ ] Luo englanninkielinen puoli +- [ ] Tyylittele linkkilistat +- [ ] Aseta blogin indeksi aikajärjestykseen diff --git a/fi/blog/tekstinsyotto.html b/fi/blog/tekstinsyotto.html new file mode 100644 index 0000000..9ae7d80 --- /dev/null +++ b/fi/blog/tekstinsyotto.html @@ -0,0 +1,312 @@ +<!DOCTYPE html> +<html lang="fi"> + <head> + <meta charset="utf-8"> + <meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0"> + <link href="/static/global.css" rel="stylesheet" type="text/css"> + <title>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</title> + </head> + + <body> + <a id="skiptocontent" href="#content">Siirry pääsisältöön</a> + <header> + <a href="/fi/">FI</a> · <a href="/en/">EN</a> + </header> + <main id="content"> + <h1>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</h1> + +<p>Näppäimistöni ovat aina herättäneet hilpeyttä ystävieni keskuudessa. +Koska ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerroin, kuinka näppärää raakateksti voi olla, +lienee sopivaa luoda katsaus, +miten kirjoitan ohjelmakoodia ja muuta raakatekstiä tietokoneella, + ja kuinka ohjelmisto- ja laitteistoratkaisuni tekstinmuokkauksen suhteen ovat muuttuneet ajan saatossa.</p> + + +<p>Joskus lukion alkupuolella siirryin asteittain käyttämään Linuxia, +ensin MinGW:n* kautta, sen jälkeen rinnakkain Windowsin kanssa +ja myöhemmin ainoana käyttöjärjestelmänäni. +Linuxin muokattavuus auttoi minua ymmärtämään, +että kykenen itse vaikuttamaan siihen, +miten ergonomisesti ja tehokkaasti kykenen työskentelemään tietokoneellani.</p> + +<p>Kun etsin tietoa netistä ratkaistakseni erinäisiä haasteita, +en voinut olla törmäämättä mainintoihin Vim-ohjelmasta. +Se on juurikin eräs ratkaisuista, +jotka ovat auttaneet minua parantamaan työskentelyni sujuvuutta.</p> + +<p>Vim on tehokas tilapohjainen tekstinmuokkausohjelma. +Sen tärkeimmät tilat ovat liiketila ja tekstinsyöttötila. +Tekstinsyöttötilassa kirjoitettu teksti päätyy kulloinkin auki olevaan tiedostoon**. +Liiketilassa taas voi siirtää kursoria ja suorittaa komentoja. +Liiketilan erillisyys tekstinsyöttötilasta on äärimmäisen hyödyllistä; +liiketilassa se mahdollistaa tavallisten kirjainten käytön liikkumis- ja yleiskomentoja vastaavina näppäinyhdistelminä. +Kursoria liikutetaan HJKL-näppäimillä nuolinäppäinten tavoin, +"N G" siirtää kursorin riville N, "$" taas rivin loppuun, +"y y" kopioi rivin, jolla kursori on ja niin edelleen. +Kaikkeen löytyy näppäinyhdistelmä. + Liiketilassa on helppoa yhdistellä, toistaa ja ketjuttaa komentoja. +Vimin etsi ja korvaa -toiminto on tehokkain, minkä olen nähnyt missään koodieditorissa.</p> + +<p>Tehokkaan tekstinmuokkauksen lisäksi +Vimin toimintaa voi muokata tarkemmin kuin useimpia muita tekstinmuokkausohjelmia. +Yksi osa tätä on nimenomaan liiketila – voit helposti lisätä näppäinyhdistelmiä, jotka tekevät mitä ikinä tahdot. +Pitkälti kaikkia varsin laajassa dokumentaatiossa [1] mainittuja komentoja ja muuttujia voi muokata omien mieltymystensä mukaan. +Vimiin on saatavilla runsaasti lisäosia [2], jotka voivat esimerkiksi lisätä Vimin yhteensopivuutta muiden ohjelmien kanssa. +Olen sittemmin siirtynyt käyttämään Neovimiä. +Se on Vimin modernimpi ja toteutukseltaan kevyempi***, mutta käytännössä samat ominaisuudet sisältävä versio. +Neovim sisältää sisäänrakennettuna jopa LSP-tuen [3]. +LSP:n tiedoilla se kykenee muun muassa huomauttamaan tekstin muokkaajaa virheistä tämän työstämässä lähdekoodissa. +Käytännössä ohjelma muuttuu LSP-serverin avulla täysiveriseksi IDE:ksi.</p> + +<p>Mikäli Vimin kuvaus jäi epäselväksi, on sen itse kokeileminen ja oppiminen sangen helppoa. +Sitä oppii käyttämään katsomalla pari tutoriaalia YouTubesta (esim. <a href="https://youtu.be/-txKSRn0qeA">youtu.be/-txKSRn0qeA</a>) ja tekemällä +Vimiin sisäänrakennetun tutoriaalin kirjoittamalla ":tutor" ja painamalla enteriä. +Jos Vimin asennus ei vielä houkuta, +löytyy samainen tutoriaali netistä, +esimerkiksi osoitteesta <a href="https://remarkablemark.org/vimtutor/">remarkablemark.org/vimtutor/</a>.</p> + + +<p>Viime aikoina olen myös tehnyt kokeiluja GNU Emacs -kehitysympäristön parissa, +ja olen vaikuttunut sen kyvyistä. +Lisäosien voimalla käytän sitä toistaiseksi kuitenkin enimmäkseen Vimin tavoin. +On muutenkin järkevää jättää sen käsittely myöhemmäksi – +se on luonteeltaan lähempänä käyttöjärjestelmää kuin tekstinmuokkausohjelmaa.</p> + + +<p>Toinen suuri muutos, +jonka tein vaihdettuani Linuxiin, +oli näppäimistöasetteluni vaihtaminen. +En koskaan oppinut kymmensormijärjestelmää kunnolla QWERTY-asettelulla, +muun muassa oudosti aseteltujen näppäinten vuoksi, +jotka hankaloittivat kymmensormijärjestelmän oikeaoppista käyttöä. +Lienee kuitenkin paikallaan selventää, +miksi QWERTY ei ollut minulle – ja tuskin muillekkaan paljon kirjoittaville – toimivin näppäimistöasettelu.</p> + +<p>QWERTY-asettelu kehitettiin aikanaan pääasiassa kirjoituskoneille. +Erilaisia asetteluita oli olemassa paljon, joista varhaisimmissa +näppäimet olivat käytännössä vain aakkosjärjestyksessä [4,5]. +Ensimmäisessä sähkeistä suoraan luettavaa tekstiä – morsekoodin sijaan – tuottavassa lennätikoneessa kirjaimet olivat aakkosjärjestyksen lisäksi kaikki samassa rivissä [6]. +Koska sellaisella näppäimistöllä oli vaivalloista kirjoittaa, siirrettiin kirjaimet kolmeen riviin ja numerot neljänteen. +Nyt peräkkäin ja vierekkäin olevat näppäimet saattoivat kuitenkin painaessa juuttua toisiinsa. +Ratkaisuna näppäimet aseteltiin siten, että useimmiten käytetyt näppäimet eivät olleet vierekkäin.</p> + +<p>Monilla Youtube-videoilla, joihin törmäsin todennäköisesti Linux-mielenkiintoni ja Youtuben algoritmin vuoksi, +perusteltiin toiseen näppäimistöasetteluun vaihtamista jotakuinkin vastaavasti. +Niillä vihjattiin, ettei ole järkevää, että useimmiten käytetyt kirjaimet ovat hajallaan ympäri näppäimistöä. +<a href="#fig1">Kuvasta 1</a> näkee helposti, +kuinka yleisimmin käytettyjä kirjaimia vastaavat näppäimet ovat QWERTYllä kaukana toisistaan. +Mistä muusta muutokset ihmisten käytöksessä nykyään johtuisivat kuin YouTubesta.</p> + +<figure id="fig1"> + <img src="/img/qwerty.png" alt="Kuva QWERTY-näppäimistöstä korostuksilla"> + <figcaption>Kuva 1. Englanninkielinen QWERTY-asettelu, jossa näppäimiä on tummennettu sen perusteella, kuinka paljon niitä vastaavat kirjaimet esiintyvät teksteissä Wikipedian mukaan [7]. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption> +</figure> + +<p>Ei ole perusteltua sanoa, että näppäinten asettelua näppäimistölle ei olisi aikanaan mietitty. +Olisi kuitenkin järkevämpää, että useimmiten käytetyt näppäimet olisivat niin kutsutulla kotirivillä, +jolla sormia oletusarvoisesti pidetään näppäimistöä käytettäessä. +Tällöin sormien tarvitsisi harvemmin jättää kotirivi, +kasvattaen kirjoitusnopeutta ja lyhentäen matkaa, joka sormien on kuljettava näppäimistön yllä.</p> + +<p>Joidenkin kokeilujen kautta päädyin käyttämään Colemak-näppäimistöasettelua [8]. +Vuosilukujen valossa sen voidaan olettaa olevan QWERTYä paremmin suunniteltu. +QWERTY syntyi 1800- ja 1900-luvuilla. +Colemak puolestaan on suunniteltu 2000-luvulla [9] tehokkuutta ergonomisuutta ajatellen [8]. +Tietokoneet oli kehitetty jo pitkälle, kun Colemak suunniteltiin, +joten sitä luodessa voitiin paremmin ottaa huomioon tekijöitä, jotka vaativat laajamittaisempaa laskennallista analyysiä. +Esimerkiksi saman sormen peräkkäisiä kirjainpainalluksia, +saman käden kirjainpainalluksia ja kotirivin eri puolille vuoroin kurottavia (esim. ”minimi” QWERTYllä) näppäily-yhdistelmien esiintyvyyksiä on voitu minimoida [10, 11]. +Yksinkertaisin argumentti Colemakin puolesta lienee se, +että useimmin käytetyt näppäimet sijaitsevat kotirivillä, +kuten <a href="#fig2">Kuvasta 2</a> näkyy.</p> + +<figure id="fig2"> + <img src="/img/colemak.png" alt="Kuva Colemak-näppäimistöstä korostuksilla"> + <figcaption>Kuva 2. Colemak, värikoodi tuotettu samoin kuin <a href="#fig1">Kuvassa 1</a>. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption> +</figure> + +<p>Colemak on toiminut hyvin omassa käytössäni. +Uudella asettelulla kirjoittamista harjoitellessa näppäimistöni näppäinhatut olivat fyysisesti yhä QWERTY-asettelussa. +Koska en voinut tarkastaa näppäimen sijaintia silmilläni, +opin kirjoittamaan katsomatta näppäimistöä ollenkaan, +mikä oli ollut minulle QWERTYä käyttäessä hankalaa. +Kirjoittaminen myös on myös tuntunut mukavammalta; +sormien tarvitsee harvemmin poistua kotiriviltä ja epämukavia näppäilysarjoja tuntuu esiintyvän harvemmin.</p> + +<p>On tietysti hyvä huomata, että Colemak on suunniteltu nimenomaan englannin kirjoittamista varten. +Tahdon itse käyttää kaikista järkevistä käyttöjärjestelmistä löytyvää yleisnäppäimistöä, +joka on samoin aseteltu riippumatta kielestä, jota kirjoitan. +Koska kirjoitan paljon sekä suomea että englantia, ja joskus ruotsia, +joudun joka tapauksessa näppäimistöasettelua valitessa tekemään kompromissin kielten välillä, +tai valitsemaan jonkun harrastelijan tekemän esoteerisen useamman kielen yhdistävän näppäimistöasettelun, +jota tuskin on todettu toimivaksi käytössä. +Kaikeksi onneksi Suomeakin kirjoittaessa Colemak on tuntunut minusta luontevammalta kuin QWERTY.</p> + +<p>Alun perin kokeilin ensimmäisenä näppäimistöasettelunani QWERTYn jälkeen Dvorakia****. +Saatoin mututuntumalla kirjoittaa Dvorakilla nopeammin kuin Colemakilla, +mutta sillä kirjoittaminen oli käsilleni epämukavaa, etenkin oikealle pikkurillilleni, +joka joutui usein kurkottamaan L-näppäimen perään. +Hiljalleen ymmärsin, +että itselle sopivaa näppäimistöasettelua valitessa +olennaisinta on asettelun ergonomisuus eikä kirjoitusnopeus. +Mitä hyötyä on nopeasta kirjoitustyylistä, +jos ei voi kirjoittaa rasitusvamman vuoksi.</p> + +<p>Näppäimistöasettelua valitessani minulle oli tärkeää myös erikoismerkkien helppo saatavuus. +Dvorakissa ei ollut juurikaan erikoismerkkejä, ei edes AltGr:n takana. +Colemakilla käytettävissäni ovat helposti muun muassa paljon käyttämäni +nk. ysiysi-lainausmerkit ‘”’ (AltGr+Shift+0) +sekä m-viiva ‘–’ (AltGr+-), ja mukavuuksina esimerkiksi +numeroiden potenssiversioita ‘¹²³’.</p> + +<p>Voit saada ensikosketuksen Colemakiin netissä esim. nopeuspelin <a href="https://gnusenpai.net/colemakclub/">gnusenpai.net/colemakclub/</a> kautta. +Asennus-/käyttöönotto-ohjeet Colemakille puolestaan löytyvät osoitteesta <a href="https://colemak.com/Download">colemak.com/Download</a>. +Muitakin eri tarkoituksiin optimoituja näppäimistöasetteluja löytyy runsaasti netistä, +mutta Colemak lienee kaikista testatuin ja luotetuin vaihtoehto, +joka löytyy monista laitteista vaihtoehtona ilman erillistä asennusta. +</p> + + +<p>Kiinnostuttuani näppäimistöasetteluni ergonomisuudesta aloin pohtimaan myös fyysisen näppäimistöni ergonomisuutta. +Aloitetaan hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä. +Kuvittele olevasi pöydän ääressä ennen ateriaa. +Miten asetat kätesi rennosti pöydälle eteesi? +Entä jos niiden on oltava ainakin hieman erillään eikä yhdessä? +Todennäköisesti kätesi olisivat keskemmällä kuin kyynärpääsi. +On luultavaa, +että ranteesi olisivat suorina, +verrattuna esimerkiksi asentoon, +jossa pikkurillejä taittaa kohti kyynärluita. +Lopulta on yleistä, että kämmenesi eivät olisi olleet litteinä pöytää vasten, +vaan että ranteesi peukalopuoli osoitti joko suoraan ylös tai hieman yläviistoon.</p> + +<p>Tavallinen näppäimistö pakottaa kädet epäluonnolliseen suppuun. +Kuvittele ranteesi suoraan sormiesi takana. +Vie sitten sormesi näppäimistön kotiriville. +Joudut taittamaan pikkurilliäsi kohti kyynärluutasi. +Epämukava asento, eikö? +Ongelma ratkeaa jakamalla näppäimistö keskeltä kahtia . +Tällöin eri puoliskot voi asettaa itselleen mieluisiin kulmiin +ja itselleen mieluiselle leveydelle +siten, että ranteet saavat olla suorassa. +Samalla lapasi ja hartiasi pääsevät rentoutumaan.</p> + +<p>Ranteita on myös mukava kallistaa nostamalla peukkut ylemmäs kuin pikkurillit. +Nyt kun näppäimistösi on kahdessa osassa, +voit vapaasti kallistaa ne kulmaan, joka on ranteillesi mieluinen. +Ainakin, jos näppäimistöillä on telineet, +jotka sallivat niiden kallistamisen kätevästi. +Jotkut kirjoittavat jopa näppäimistönpuolikkaat lähes pystysuorassa.</p> + +<p>Lopulta mielenkiintoisena huomiona on varsin kummallista, että näppäimistöjen sarakkeet ovat useimmiten viistossa eivätkä suoraan ylhäältä alas. +Tämä on QWERTYn lisäksi toinen epäoptimaalinen jäänne kirjoituskoneiden ajalta. +Olihan näppäinten varsien jotenkin ulotuttava pääasialliseen kirjoituslaitteistoon. +Jos näppäimistöt suunniteltaisiin ensimmäistä kertaa nykyään ilman historiallista taakkaa, miksi tabulaattori-, näppäinlukko- ja shift-näppäimiä päätettäisiin kasvattaa eri pituisiksi siten, että loput kirjaimet joutuvat kuin väistämään toisiaan. +Viistous ei sinänsä ole välttämättä epäergonomista, +mutta esimerkiksi kaukana kotirivistä olevien numeronäppäinten löytäminen voi olla hankalaa, +kun vaikkapa numero 5 on etusormen yläpuolella, +vaikka sarakkeiden suoraan mennessä siinä pitäisi olla nelonen.</p> + +<p>Markkinoilla on näppäimistöjä, jotka ratkaisevat kaikki nämä ongelmat. +Esimerkiksi Ergodox Ez [12] ja Voyager [13] ovat suosittuja vaihtoehtoja. +Ne vain maksavat halvimmillaan runsaat kolmesataa euroa parilta, +mahdollisia kuljetuskuluja ja tulleja huomioimatta, +ja olen köyhä opiskelija, joten en aio hankkia sellaisia ainakaan vielä.</p> + +<p>Olisin kuitenkin paljon halunnut kyseisenlaisen näppäimistön. +Runsas vuosi sitten yritin lievittää pulmaani tilaamalla +Perixx Periboard-524B-näppäimistön. +Näppäimistö on toiminut kiitettävästi, +mutta sen sarakkeet eivät mene suoraan. +Lisäksi näppäimistöllä ei ole mekaanisen näppäimistön hyötyjä. +Muutoin näkemykseni siitä ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen, +kun kirjoitin siitä geminikapselissani [14].</p> + +<p>Epäonnekseni tuhlasin rahaa – pian näppäimistön ostamisen jälkeen julkaistiin parempi vaihtoehto, jonka hankkiminen maksaa suunnilleen saman verran. +Onnekseni voin hankkia sen paremman vaihtoehdon nyt, kun huomasin asian. +Noin 10 kuukautta sitten +eräs suomalainen tietotekniikan opiskelija julkaisi netissä ohjeet juuri tarpeeni täyttävän näppäimistön kokoamiseen. +Näppäimistö on vieläpä suunniteltu juuri budjettiystävällisyys ja kokoamisen helppous mielessä. +Näppäimistön nimi on Silakka54, ja sen kokoamisohjeet löytyvät GitHubista [15]. +Voit nähdä näppäimistön <a href="#fig3">Kuvassa 3</a>. +Oletuksena näppäimistössä ei ole kallistavaa telinettä, +mutta olen jo 3D-tulostanut sellaisen. +Näppäimistöjä on saatavilla valmiiksi koottuina AliExpressistä, +tai näppäimistön voi koota tilaamillaan osilla, +kuten itse aion tehdä aidon vapaan lähdekoodin hengen mukaisesti.</p> + +<figure id="fig3"> + <img src="/img/silakka54.png" alt="Kuva Silakka54-näppäimistöstä"> + <figcaption>Kuva 3. Silakka54-näppäimistö. Kuva on <a href="https://github.com/Squalius-cephalus">Juho ”Squalius-cephalus” T.:n</a> ja se on lisensoitu <a href="/static/silakka54-license.txt">MIT-lisenssillä</a>.</figcaption> +</figure> + +<p>Paremman asettelun lisäksi Silakka54:n hyötyjä ovat helppo muokattavuus, +mekaanisten näppäinkytkinten tuoma tuntuma sekä QMK:n (tai Vialin) avulla muokattava firmware. +Näppäimistöä voi muokata esimerkiksi sisältämään lisää kerroksia +(vrt. AltGr:n pohjassa pitäminen, +mutta eri näppäimen pohjassa pitäminen avaa pääsyn niihin merkkeihin, +joita itse useimmiten tarvitsee), +ja tavallisia näppäimiä voi asettaa toimimaan eri näppäiminä pohjaan painaessa +– esimerkiksi välilyönnistä voi tehdä myös Ctrl-näppäimen.</p> + +<p>Koska näppäimistöasettelu määritellään firmware-tasolla, +voi oman asettelunsa myös ottaa mukaan kaikkialle, +minne näppäimistönsä saa mukaan. +Itse aion hyödyntää tätä esimerkiksi sähköisessä EXAM-tenttijärjestelmässä, +mikäli sallittua, +sillä kyseinen järjestelmä pohjautuu ainoalle yleiselle käyttöjärjestelmälle, +joka ei tarjoa Colemak-näppäimistöasettelua.</p> + + +<p>Lopuksi maininnan ansainnee Thumb-Key, +jota käytän näppäimistönä puhelimellani. +Siinä näppäimet ovat suuremmat (ne ovat 4x4-ruudukossa), +joten niihin on helpompi osua. +Toki kääntöpuolena kaikki kirjaimet eivät mahdu näppäimille, +mutta loput merkit saa kirjoitettua vetämällä oikeasta näppäimestä oikeaan suuntaan. +Pidän isommista näppäimistä, muita perusteluja kyseiselle näppäimistölle en anna.</p> + + +<p>En varmasti ole vielä valmis työskentelytapojeni optimoinnin kanssa. +Tämä antoi kuitenkin katsauksen nykyään käyttämiini olennaisimpiin tekstinsyöttööni vaikuttaviin ratkaisuihin, +niin ohjelmistojen kuin näppäimistöjen osalta. +Ratkaisut ovat kaikki helposti kokeiltavissa, paitsi mahdollisesti Silakka54 – fyysisiä esineitä kun on hankala kokeilla heti netissä. +Kokeilemalla ei menetä mitään ja kärsivällisellä harjoittelulla kokeilu voi olla sekä hyödyllinen että hauska.</p> + + +<h2>Linkkejä ja lähteitä</h2> + +<p> +[1] Vimin dokumentaatio. Vim-ohjelmassa saatavilla komennolla ":help", verkossa <a href="https://vimhelp.org/">vimhelp.org</a><br> +[2] Ks. esim. <a href="https://vimawesome.com/">vimawesome.com</a><br> +[3] Neovimin dokumentaation LSP-serverien konfiguroinnista: <a href="https://neovim.io/doc/user/lsp.html">neovim.io/doc/user/lsp.html</a><br> +[4] <a href="https://distantwriting.co.uk/instruments.html">distantwriting.co.uk/instruments.html</a>, kuva 23<br> +[5] W. A. Burt. Patentti laitteelle Typographer. 1829. United states patent and trademark office. Saatavilla <a href="https://ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/X005581?requestToken=eyJzdWIiOiJlYTExNzhhMy0xNTExLTQ1YTktOWJjMy0yMzdlYTNkYTM4NzgiLCJ2ZXIiOiIwODRjMTAzOC01ZGVjLTQwNjItOWUwNC05M2VjNzlmZWU1ZjUiLCJleHAiOjB9">ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/[...]</a>.<br> +[6] Wikipedia: Printing telegraph. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph">en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph</a><br> +[7] Wikipedia, kirjainten esiintyvyys. <a href="https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Letter_frequency&oldid=1295211904">en.wikipedia.org/wiki/Letter_frequency</a><br> +[8] Colemakin verkkosivut: <a href="https://colemak.com/">colemak.com</a><br> +[9] Wikipedia-artikkeli Colemakista: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Colemak">en.wikipedia.org/wiki/Colemak</a><br> +[10] Colemakin suunnitteluprosessista: <a href="https://colemak.com/Design">colemak.com/Design</a><br> +[11] Colemakin ergonomiset tekijät: <a href="https://colemak.com/Ergonomic">colemak.com/Ergonomic</a><br> +[12] Ergodox Ez: <a href="https://ergodox-ez.com">ergodox-ez.com</a><br> +[13] Voyager: <a href="https://zsa.io/voyager">zsa.io/voyager</a><br> +[14] Geminilokini: ”Perixx budget split keyboard – first impression” <a href="gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi</a>, Verkkoportaalin kautta <a href="https://portal.mozz.us/gemini/cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">portal.mozz.us/[...]</a><br> +[15] Silakka54 <a href="https://squalius-cephalus.github.io/silakka54">squalius-cephalus.github.io/silakka54</a><br> +</p> + +<br> + +<p> +*MinGW ei tietenkään ole Linux, mutta sen kautta sain ensikosketuksen GNU:n komentoriviohjelmiin.<br> +**Oikeastaan teksti päätyy vain tekstikenttään, josta se sitten usein tallennetaan (kirjoitetaan) tiedostoon. +Usein tekstikentän sisältö myös vastaa kyseisen tiedoston sisältöä välitallennuksia vaille. +Kuitenkaan tekstiä ei suoraan kirjoiteta tiedostoon +kuten ei käytännössä missään tekstinmuokkausohjelmassa. +Tosiasiassa tekstikentän ei tarvitse kuvata mitään tiedostoa, +eikä sen sisältöjä tarvitse kirjoittaa mihinkään tiedostoon.<br> +***Neovim sovelluksena vie vähemmän tilaa kuin Vim.<br> +****Todellisuudessa käytin Svdvorakia, Dvorakin ruotsin kirjoittamiseen tarkoitettua versiota, koska oletus-dvorakista ei löydy ääkkösiäkään, toisin kuin oletus-colemakista.<br> +</p> + </main> + </body> +</html> diff --git a/fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt b/fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt new file mode 100644 index 0000000..8295fd7 --- /dev/null +++ b/fi/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt @@ -0,0 +1,226 @@ + + yksinkertaisesti-monipuolinen.txt + ================================= + +Jos tämä virke ei mahdu 2 riville puhelimesi näytöllä, käännä laitetta, niin lukeminen on helpompaa. + +Tietokoneiden alkuaikoina ihmisen ja tietokoneen +välinen kommunikaatio tapahtui pääosin tekstin +välityksellä. Komentokehotteeseen kirjoitettiin +tekstikomento ja suoritettu ohjelma tulosti käyt- +täjälle yhtä lailla tekstipohjaisen vastauksen. +Kun internet saapui, kommunikoivat ihmiset myös +toistensa kanssa tekstin välityksellä: esimerkik- +si sähköpostit olivat aluksi raakatekstiä. + +Nykyään pelkkään tekstiin (raakateksti, “plain +text”) törmää harvoin ja sitä kavahdetaan. En pie- +nempänä ymmärtänyt edes, mistä raakatekstissä on +kyse. Tietokoneet esittäytyivät minulle word-doku- +menttien, verkkosivustojen ja pdf-tiedostojen +kautta. En tajunnut, että tietokoneissa taustalla +toimii raaempaa tekstiä. Suurin osa muista ikäi- +sistäni ovat varmasti lähteneet samasta käsityk- +sestä, vaikka ovatkin ehkä löytäneet raakateks- +tinkin varttuessaan. + +Teksti on monissa dokumenteissa pääsisältö, mutta +raakatekstin ja verkkosivujen tai pdf-dokumenttien +ero on siinä, että jälkimmäisissä dokumentin suun- +nittelija on vastuussa myös dokumentin ulkoasusta +ja voi lisätä siihen multimediaa. Verkko-ohjel- +moija suunnittelee verkkosivun ulkoasun ja lisää +sille videoita, ja word-dokumentin kirjoittaja +muuttaa dokumentin fonttia ja lisää siihen kuvia. + +Raakatekstissä mikään tästä ei ole mahdollista. +Raakatekstiä on se, mitä Windows-käyttäjä kirjoit- +taa Notepadiin. Raakatekstistä koostuu myös tämä +blogipostaus. + +Ohjelmistotasolla raakateksti koostuu tavuista, +joista jokainen vastaa tiettyä merkkiä. Nykyään +käytännössä kaikki raakateksti noudattaa UTF-8 +-standardia, joka määrittelee tavujen ja merkkien +vastaavuudet. 01000001 vastaa isoa A:ta, 01000010 +isoa B:tä, 0011 1111 kysymysmerkkiä ja niin edel- +leen. Jotkin merkit koostuvat useammasta tavusta, +koska kahdeksan nollaa tai ykköstä ei riitä esit- +tämään kaikkia merkkejä — näin jopa emojeille löy- +tyy tuki UTF-8 -tekstistä, mikäli fontti sallii🥳 + +Käyttöön raakateksti pääsee nykyään harvoin — jopa +yksinkertaiset muistiinpanot kirjoitetaan esimer- +kiksi Google Docsiin. Se on harmillista, koska +raakatekstillä on ominaisuuksia, jotka tekevät +siitä monissa tapauksissa käyttökelpoisempaa kuin +mistään muusta datan muodosta. + +Raakatekstin kaksi suurinta hyötyä ovat sen yksin- +kertaisuus ja kaikkialla toimivuus. Tekstin for- +maatista vallitsee suurempi yksimielisyys kuin +muiden formaattien osalta ja se on yksikäsittei- +sempää. + +Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta +raakateksti toimii mainiosti tietokoneohjelmien +kanssa kommunikointiin ja niiden välillä tapahtu- +vaan tiedonvaihtoon. On helppoa kirjoittaa +ohjelma, joka lukee tekstiä. Ohjelma tietää mitä +se lukee, koska teksti on hyvin standardisoitua. +Lisäksi se saa datan puhtaana — sen ei tarvitse +eritellä sille olennaista informaatiota ympäröi- +västä ihmissilmälle tarkoitetusta esitystapaa kos- +kevasta informaatiosta kuten tekstin sijainnista +tai fontista. + +Tämä mahdollistaa tekstipohjaisten ohjelmien käy- +tön tehokkaaseen tiedon muokkaamiseen, “skriptaa- +miseen”. Otetaan esimerkiksi aloitus- ja lopetus- +puheiden koostaminen. Miksaan välillä Lohjan seu- +rakunnan messuja ja lähetän ne radioon. Lähetysten +alkuun ja loppuun lausutaan lyhyet ns. spiikit, +jotka koostan aluksi tekstinä. Tykkään kerätä +spiikkien muuttuvat tiedot edellisen päivän iltana +puhelimeeni tekstitiedostoon, ja kun tulen aamulla +kirkolle, kirjoitan vain tietokoneella: + + $ nc -l 1234 >> Desktop/Spiikit/2020-01-01.txt + +ja puhelimellani + + $ nc 10.10.16.231 1234 < infot.txt + +ja olen näin saanut liitettyä tarpeelliset tiedot +puhelimeltani oikeaan tiedostoon seurakunnan +tietokoneella. Mikään tästä ei toimisi — ainakaan +läheskään yhtä hyvin — jos käyttäisin raakatekstin +sijaan vaikkapa `.docx`-dokumentteja. Erilaisia +tekstipohjaisia ohjelmia voi yhdistellä vielä +käyttökelpoisemmin ja monipuolisemmin: Wikipedi- +asta löytyy hyvä esimerkki [1] (linkki dokumentin +lopussa). + +Pelkän tekstin mukana ei myöskään tule turhaa tie- +toa, kuten fonttia, tekstin väriä, videoita tai — +raakatekstiin keskittyvien protokollien yhtey- +dessä — evästeitä. Lukijan ei siis tarvitse odot- +taa, kun verkkosivu lataa kymmenien megatavujen +kokoista videota hipstereistä hyppimässä kännyköi- +densä kanssa (ks. `https://agt.fi`) ja miettiä, +mistä hän saisi paremman nettiliittymän tai kirota +esimerkiksi VPN:n tai Tor-verkon hitautta. Sen +sijaan hän pääsee lähes välittömästi muutaman +(kymmenen) kilotavun kokoisen, hänen kannaltaan +olennaisen tekstisisällön pariin. Resursseja +säästyy ja joidenkin mielestä tiedonsaanti on näin +myös mukavampaa. + +Raakateksti on tehokasta tietojenkäsittelyssä, +mutta mitä tapahtuu, kun päättää tietoisesti käyt- +tää sitä osuvamman formaatin sijaan? Mitä käy esi- +merkiksi, kun kirjoittaa blogipostauksen pelkällä +tekstillä verkkosivuilla tavallisesti käytetyn +HTML-merkintäkielen sijaan? + +HTML:n käyttäminen tarjoasi mahdollisuuden lisätä +tekstiin linkkejä ja kuvia. Lisäksi se tarjoaa +tavan viestittää dokumentin eri osia — koodissa +lukee, mikä osio on tarkoitettu valikoksi, mistä +löytyy pääsisältö ja mikä sen sisällä on otsikko +ja mikä taas alaotsikko. + +Kuten rajoitteiden kanssa yleensä käy, pakottaa +pelkän tekstin käyttäminen kirjoittajan ylittämään +formaatin asettamat rajoitukset ja kannustaa näin +luovuuteen. Jos tekstidokumenttiin tahtoo lisätä +linkin, täytyy se kirjoittaa auki. Voin esimer- +kiksi kertoa, että HTML:n standardi löytyy osoit- +teesta `https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2854`. +Linkin auki kirjoittamisesta on yllättävää +hyötyä: lukija näkee välittömästi minne se vie. +Lisäksi se toimii, vaikka dokumentin tulostaisi +paperille. + +Kuvien välittäminen tekstin kautta taas on luonut +kokonaisen taiteen alan, nimittäin ASCII-taiteen. +Siinä kuva esitetään raakatekstin tarjoamien merk- +kien puitteissa. Yksinkertaisia kaaviokuvia on +tietyissä tapauksissa varsin helppokin piirtää: + ________________________________ + | | + | H H H CH3 | + | | | | \ | + | H - C - C - C - OH C = O | + | | | | | | + | H H H OH | + |________________________________| + Propanoli ja etaanihappo + _____________________ + | _ | + | v | + | ---------> | + | | + | ^ _ | + | | N | + | | | + | | | + | ___|___ | + | | | | + | _ <--| | | + | Fµ | | | | + | _____|___|___|_____ | + | | _ | + | | G | + | v | + |_____________________| + Liukuva kappale + + (huom. kuvien näkemiseksi selaimesi on käytettävä + tiedoston näyttämiseen tasavälistä fonttia) + +Kaaviokuvien lisäksi on myös ASCII-taidetta, jossa +paino on nimenomaan sanalla 'taide'. Netistä löy- +tyy paljon ASCII-taiteen kokoelmia, esimerkiksi +osoitteesta `https://www.asciiart.eu` ja +`https://ascii.mozz.us:7070`. + +Tekstin arvaamattoman kauneuden, sen tehokkuuden +ja vähän turhan informaation vuoksi internetissä +on syntynyt uusia yhteisöjä ja protokollia raaka- +tekstin ympärille. Ylläpidän itse esimerkiksi +geminikapselia osoitteessa +“gemini://gemini.jorl.fi”. Geminin kuvauksen +ensimmäinen lause on vapaasti suomennettuna: +“Gemini on uusi, yhteenlinkitettyjä tekstidoku- +mentteja tukeva internet-teknologia.” [2] Muitakin +protokollia ja yhteisöjä on, joista hyvän otoksen +saa esimerkiksi Michael Lazarin kotisivujen etusi- +vulta `https://mozz.us`. + +Lopulta on myös huomioitava, että käytännössä +kaikki tietokoneohjelmat kirjoitetaan raakateks- +tinä. Projektieni tiedostot ovat luettavissa +netissä tekstinä. [3] (Ja kuka kirjoittaisi tieto- +koneohjelmia Wordilla? Siitä on olemassa jopa +satiirinen Youtube-video! [4]) Suuri osa tiedonvä- +litysprotokollista on määritelty raakateksti +lähtökohtana. Raakateksti siis muodostaa tietoko- +neiden ja laskennan selkärangan. + +Jos tahdomme oppia käyttämään tietokoneita tehok- +kaammin ja sulavammin, tulisi raakatestistä ja +sen käsittelystä siis tehdä normi eikä pelottavien +hakkerien tapa. Näin myös ymmärtäisimme paremmin +tietokoneita — ja ehkä löytäisimme osan tekstin +kadotettua kauneutta. + + + Viitteet + -------- + +[1] https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Pipeline_(Unix)&oldid=1219096916#Example +[2] https://geminiprotocol.net + gemini://geminiprotocol.net +[3] Esim. https://jorl.fi/git/stdu/Makefile +[4] https://www.youtube.com/watch?v=X34ZmkeZDos diff --git a/fi/index.org b/fi/index.org new file mode 100644 index 0000000..5a60652 --- /dev/null +++ b/fi/index.org @@ -0,0 +1,8 @@ +#+TITLE: Joel Kronqvist + +Tervetuloa verkkosivuilleni! Löydät täältä seuraavaa: + +- [[./blog][Blogi]] +- [[./pgp.org][Julkinen avaimeni]] + +Uudistin verkkosivut juuri, ja tietoa muutoksista löydät [[./blog/sivujen-uudistus.org][tästä blogipostauksesta]]! diff --git a/fi/pgp.org b/fi/pgp.org new file mode 100644 index 0000000..230a9ba --- /dev/null +++ b/fi/pgp.org @@ -0,0 +1,3 @@ +#+TITLE: Julkinen avaimeni + +* TODO Lisää sisältö vanhoilta verkkosivuilta |