1 files changed, 312 insertions, 0 deletions
diff --git a/generated/fi/blog/tekstinsyotto.html b/generated/fi/blog/tekstinsyotto.html
new file mode 100644
index 0000000..9ae7d80
--- /dev/null
+++ b/generated/fi/blog/tekstinsyotto.html
@@ -0,0 +1,312 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+	<head>
+		<meta charset="utf-8">
+		<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0">
+		<link href="/static/global.css" rel="stylesheet" type="text/css">
+		<title>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</title>
+	</head>
+
+	<body>
+		<a id="skiptocontent" href="#content">Siirry pääsisältöön</a>
+		<header>
+			<a href="/fi/">FI</a> · <a href="/en/">EN</a>
+		</header>
+		<main id="content">
+			<h1>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</h1>
+
+<p>Näppäimistöni ovat aina herättäneet hilpeyttä ystävieni keskuudessa.
+Koska ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerroin, kuinka näppärää raakateksti voi olla,
+lienee sopivaa luoda katsaus,
+miten kirjoitan ohjelmakoodia ja muuta raakatekstiä tietokoneella,
+  ja kuinka ohjelmisto- ja laitteistoratkaisuni tekstinmuokkauksen suhteen ovat muuttuneet ajan saatossa.</p>
+
+
+<p>Joskus lukion alkupuolella siirryin asteittain käyttämään Linuxia,
+ensin MinGW:n* kautta, sen jälkeen rinnakkain Windowsin kanssa
+ja myöhemmin ainoana käyttöjärjestelmänäni.
+Linuxin muokattavuus auttoi minua ymmärtämään,
+että kykenen itse vaikuttamaan siihen,
+miten ergonomisesti ja tehokkaasti kykenen työskentelemään tietokoneellani.</p>
+
+<p>Kun etsin tietoa netistä ratkaistakseni erinäisiä haasteita,
+en voinut olla törmäämättä mainintoihin Vim-ohjelmasta.
+Se on juurikin eräs ratkaisuista,
+jotka ovat auttaneet minua parantamaan työskentelyni sujuvuutta.</p>
+
+<p>Vim on tehokas tilapohjainen tekstinmuokkausohjelma.
+Sen tärkeimmät tilat ovat liiketila ja tekstinsyöttötila.
+Tekstinsyöttötilassa kirjoitettu teksti päätyy kulloinkin auki olevaan tiedostoon**.
+Liiketilassa taas voi siirtää kursoria ja suorittaa komentoja.
+Liiketilan erillisyys tekstinsyöttötilasta on äärimmäisen hyödyllistä;
+liiketilassa se mahdollistaa tavallisten kirjainten käytön liikkumis- ja yleiskomentoja vastaavina näppäinyhdistelminä.
+Kursoria liikutetaan HJKL-näppäimillä nuolinäppäinten tavoin,
+"N G" siirtää kursorin riville N, "$" taas rivin loppuun,
+"y y" kopioi rivin, jolla kursori on ja niin edelleen.
+Kaikkeen löytyy näppäinyhdistelmä.
+  Liiketilassa on helppoa yhdistellä, toistaa ja ketjuttaa komentoja.
+Vimin etsi ja korvaa -toiminto on tehokkain, minkä olen nähnyt missään koodieditorissa.</p>
+
+<p>Tehokkaan tekstinmuokkauksen lisäksi
+Vimin toimintaa voi muokata tarkemmin kuin useimpia muita tekstinmuokkausohjelmia.
+Yksi osa tätä on nimenomaan liiketila – voit helposti lisätä näppäinyhdistelmiä, jotka tekevät mitä ikinä tahdot.
+Pitkälti kaikkia varsin laajassa dokumentaatiossa [1] mainittuja komentoja ja muuttujia voi muokata omien mieltymystensä mukaan.
+Vimiin on saatavilla runsaasti lisäosia [2], jotka voivat esimerkiksi lisätä Vimin yhteensopivuutta muiden ohjelmien kanssa.
+Olen sittemmin siirtynyt käyttämään Neovimiä.
+Se on Vimin modernimpi ja toteutukseltaan kevyempi***, mutta käytännössä samat ominaisuudet sisältävä versio.
+Neovim sisältää sisäänrakennettuna jopa LSP-tuen [3].
+LSP:n tiedoilla se kykenee muun muassa huomauttamaan tekstin muokkaajaa virheistä tämän työstämässä lähdekoodissa.
+Käytännössä ohjelma muuttuu LSP-serverin avulla täysiveriseksi IDE:ksi.</p>
+
+<p>Mikäli Vimin kuvaus jäi epäselväksi, on sen itse kokeileminen ja oppiminen sangen helppoa.
+Sitä oppii käyttämään katsomalla pari tutoriaalia YouTubesta (esim. <a href="https://youtu.be/-txKSRn0qeA">youtu.be/-txKSRn0qeA</a>) ja tekemällä
+Vimiin sisäänrakennetun tutoriaalin kirjoittamalla ":tutor" ja painamalla enteriä.
+Jos Vimin asennus ei vielä houkuta,
+löytyy samainen tutoriaali netistä,
+esimerkiksi osoitteesta <a href="https://remarkablemark.org/vimtutor/">remarkablemark.org/vimtutor/</a>.</p>
+
+
+<p>Viime aikoina olen myös tehnyt kokeiluja GNU Emacs -kehitysympäristön parissa,
+ja olen vaikuttunut sen kyvyistä.
+Lisäosien voimalla käytän sitä toistaiseksi kuitenkin enimmäkseen Vimin tavoin.
+On muutenkin järkevää jättää sen käsittely myöhemmäksi –
+se on luonteeltaan lähempänä käyttöjärjestelmää kuin tekstinmuokkausohjelmaa.</p>
+
+
+<p>Toinen suuri muutos,
+jonka tein vaihdettuani Linuxiin,
+oli näppäimistöasetteluni vaihtaminen.
+En koskaan oppinut kymmensormijärjestelmää kunnolla QWERTY-asettelulla,
+muun muassa oudosti aseteltujen näppäinten vuoksi,
+jotka hankaloittivat kymmensormijärjestelmän oikeaoppista käyttöä.
+Lienee kuitenkin paikallaan selventää,
+miksi QWERTY ei ollut minulle – ja tuskin muillekkaan paljon kirjoittaville – toimivin näppäimistöasettelu.</p>
+
+<p>QWERTY-asettelu kehitettiin aikanaan pääasiassa kirjoituskoneille.
+Erilaisia asetteluita oli olemassa paljon, joista varhaisimmissa
+näppäimet olivat käytännössä vain aakkosjärjestyksessä [4,5].
+Ensimmäisessä sähkeistä suoraan luettavaa tekstiä – morsekoodin sijaan – tuottavassa lennätikoneessa kirjaimet olivat aakkosjärjestyksen lisäksi kaikki samassa rivissä [6].
+Koska sellaisella näppäimistöllä oli vaivalloista kirjoittaa, siirrettiin kirjaimet kolmeen riviin ja numerot neljänteen.
+Nyt peräkkäin ja vierekkäin olevat näppäimet saattoivat kuitenkin painaessa juuttua toisiinsa.
+Ratkaisuna näppäimet aseteltiin siten, että useimmiten käytetyt näppäimet eivät olleet vierekkäin.</p>
+
+<p>Monilla Youtube-videoilla, joihin törmäsin todennäköisesti Linux-mielenkiintoni ja Youtuben algoritmin vuoksi,
+perusteltiin toiseen näppäimistöasetteluun vaihtamista jotakuinkin vastaavasti.
+Niillä vihjattiin, ettei ole järkevää, että useimmiten käytetyt kirjaimet ovat hajallaan ympäri näppäimistöä.
+<a href="#fig1">Kuvasta 1</a> näkee helposti,
+kuinka yleisimmin käytettyjä kirjaimia vastaavat näppäimet ovat QWERTYllä kaukana toisistaan.
+Mistä muusta muutokset ihmisten käytöksessä nykyään johtuisivat kuin YouTubesta.</p>
+
+<figure id="fig1">
+    <img src="/img/qwerty.png" alt="Kuva QWERTY-näppäimistöstä korostuksilla"> 
+    <figcaption>Kuva 1. Englanninkielinen QWERTY-asettelu, jossa näppäimiä on tummennettu sen perusteella, kuinka paljon niitä vastaavat kirjaimet esiintyvät teksteissä Wikipedian mukaan [7]. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Ei ole perusteltua sanoa, että näppäinten asettelua näppäimistölle ei olisi aikanaan mietitty.
+Olisi kuitenkin järkevämpää, että useimmiten käytetyt näppäimet olisivat niin kutsutulla kotirivillä,
+jolla sormia oletusarvoisesti pidetään näppäimistöä käytettäessä.
+Tällöin sormien tarvitsisi harvemmin jättää kotirivi,
+kasvattaen kirjoitusnopeutta ja lyhentäen matkaa, joka sormien on kuljettava näppäimistön yllä.</p>
+
+<p>Joidenkin kokeilujen kautta päädyin käyttämään Colemak-näppäimistöasettelua [8].
+Vuosilukujen valossa sen voidaan olettaa olevan QWERTYä paremmin suunniteltu.
+QWERTY syntyi 1800- ja 1900-luvuilla.
+Colemak puolestaan on suunniteltu 2000-luvulla [9] tehokkuutta ergonomisuutta ajatellen [8].
+Tietokoneet oli kehitetty jo pitkälle, kun Colemak suunniteltiin,
+joten sitä luodessa voitiin paremmin ottaa huomioon tekijöitä, jotka vaativat laajamittaisempaa laskennallista analyysiä.
+Esimerkiksi saman sormen peräkkäisiä kirjainpainalluksia,
+saman käden kirjainpainalluksia ja kotirivin eri puolille vuoroin kurottavia (esim. ”minimi” QWERTYllä) näppäily-yhdistelmien esiintyvyyksiä on voitu minimoida [10, 11].
+Yksinkertaisin argumentti Colemakin puolesta lienee se,
+että useimmin käytetyt näppäimet sijaitsevat kotirivillä,
+kuten <a href="#fig2">Kuvasta 2</a> näkyy.</p>
+
+<figure id="fig2">
+    <img src="/img/colemak.png" alt="Kuva Colemak-näppäimistöstä korostuksilla">
+    <figcaption>Kuva 2. Colemak, värikoodi tuotettu samoin kuin <a href="#fig1">Kuvassa 1</a>. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Colemak on toiminut hyvin omassa käytössäni.
+Uudella asettelulla kirjoittamista harjoitellessa näppäimistöni näppäinhatut olivat fyysisesti yhä QWERTY-asettelussa.
+Koska en voinut tarkastaa näppäimen sijaintia silmilläni,
+opin kirjoittamaan katsomatta näppäimistöä ollenkaan,
+mikä oli ollut minulle QWERTYä käyttäessä hankalaa.
+Kirjoittaminen myös on myös tuntunut mukavammalta;
+sormien tarvitsee harvemmin poistua kotiriviltä ja epämukavia näppäilysarjoja tuntuu esiintyvän harvemmin.</p>
+
+<p>On tietysti hyvä huomata, että Colemak on suunniteltu nimenomaan englannin kirjoittamista varten.
+Tahdon itse käyttää kaikista järkevistä käyttöjärjestelmistä löytyvää yleisnäppäimistöä,
+joka on samoin aseteltu riippumatta kielestä, jota kirjoitan.
+Koska kirjoitan paljon sekä suomea että englantia, ja joskus ruotsia,
+joudun joka tapauksessa näppäimistöasettelua valitessa tekemään kompromissin kielten välillä,
+tai valitsemaan jonkun harrastelijan tekemän esoteerisen useamman kielen yhdistävän näppäimistöasettelun,
+jota tuskin on todettu toimivaksi käytössä.
+Kaikeksi onneksi Suomeakin kirjoittaessa Colemak on tuntunut minusta luontevammalta kuin QWERTY.</p>
+
+<p>Alun perin kokeilin ensimmäisenä näppäimistöasettelunani QWERTYn jälkeen Dvorakia****.
+Saatoin mututuntumalla kirjoittaa Dvorakilla nopeammin kuin Colemakilla,
+mutta sillä kirjoittaminen oli käsilleni epämukavaa, etenkin oikealle pikkurillilleni,
+joka joutui usein kurkottamaan L-näppäimen perään.
+Hiljalleen ymmärsin,
+että itselle sopivaa näppäimistöasettelua valitessa
+olennaisinta on asettelun ergonomisuus eikä kirjoitusnopeus.
+Mitä hyötyä on nopeasta kirjoitustyylistä,
+jos ei voi kirjoittaa rasitusvamman vuoksi.</p>
+
+<p>Näppäimistöasettelua valitessani minulle oli tärkeää myös erikoismerkkien helppo saatavuus.
+Dvorakissa ei ollut juurikaan erikoismerkkejä, ei edes AltGr:n takana.
+Colemakilla käytettävissäni ovat helposti muun muassa paljon käyttämäni
+nk. ysiysi-lainausmerkit ‘”’ (AltGr+Shift+0)
+sekä m-viiva ‘–’ (AltGr+-), ja mukavuuksina esimerkiksi
+numeroiden potenssiversioita ‘¹²³’.</p>
+
+<p>Voit saada ensikosketuksen Colemakiin netissä esim. nopeuspelin <a href="https://gnusenpai.net/colemakclub/">gnusenpai.net/colemakclub/</a> kautta.
+Asennus-/käyttöönotto-ohjeet Colemakille puolestaan löytyvät osoitteesta <a href="https://colemak.com/Download">colemak.com/Download</a>.
+Muitakin eri tarkoituksiin optimoituja näppäimistöasetteluja löytyy runsaasti netistä,
+mutta Colemak lienee kaikista testatuin ja luotetuin vaihtoehto,
+joka löytyy monista laitteista vaihtoehtona ilman erillistä asennusta.
+</p>
+
+
+<p>Kiinnostuttuani näppäimistöasetteluni ergonomisuudesta aloin pohtimaan myös fyysisen näppäimistöni ergonomisuutta.
+Aloitetaan hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä.
+Kuvittele olevasi pöydän ääressä ennen ateriaa.
+Miten asetat kätesi rennosti pöydälle eteesi?
+Entä jos niiden on oltava ainakin hieman erillään eikä yhdessä?
+Todennäköisesti kätesi olisivat keskemmällä kuin kyynärpääsi.
+On luultavaa,
+että ranteesi olisivat suorina,
+verrattuna esimerkiksi asentoon,
+jossa pikkurillejä taittaa kohti kyynärluita.
+Lopulta on yleistä, että kämmenesi eivät olisi olleet litteinä pöytää vasten,
+vaan että ranteesi peukalopuoli osoitti joko suoraan ylös tai hieman yläviistoon.</p>
+
+<p>Tavallinen näppäimistö pakottaa kädet epäluonnolliseen suppuun.
+Kuvittele ranteesi suoraan sormiesi takana.
+Vie sitten sormesi näppäimistön kotiriville.
+Joudut taittamaan pikkurilliäsi kohti kyynärluutasi.
+Epämukava asento, eikö?
+Ongelma ratkeaa jakamalla näppäimistö keskeltä kahtia .
+Tällöin eri puoliskot voi asettaa itselleen mieluisiin kulmiin
+ja itselleen mieluiselle leveydelle
+siten, että ranteet saavat olla suorassa.
+Samalla lapasi ja hartiasi pääsevät rentoutumaan.</p>
+
+<p>Ranteita on myös mukava kallistaa nostamalla peukkut ylemmäs kuin pikkurillit.
+Nyt kun näppäimistösi on kahdessa osassa,
+voit vapaasti kallistaa ne kulmaan, joka on ranteillesi mieluinen.
+Ainakin, jos näppäimistöillä on telineet,
+jotka sallivat niiden kallistamisen kätevästi.
+Jotkut kirjoittavat jopa näppäimistönpuolikkaat lähes pystysuorassa.</p>
+
+<p>Lopulta mielenkiintoisena huomiona on varsin kummallista, että näppäimistöjen sarakkeet ovat useimmiten viistossa eivätkä suoraan ylhäältä alas.
+Tämä on QWERTYn lisäksi toinen epäoptimaalinen jäänne kirjoituskoneiden ajalta.
+Olihan näppäinten varsien jotenkin ulotuttava pääasialliseen kirjoituslaitteistoon.
+Jos näppäimistöt suunniteltaisiin ensimmäistä kertaa nykyään ilman historiallista taakkaa, miksi tabulaattori-, näppäinlukko- ja shift-näppäimiä päätettäisiin kasvattaa eri pituisiksi siten, että loput kirjaimet joutuvat kuin väistämään toisiaan.
+Viistous ei sinänsä ole välttämättä epäergonomista,
+mutta esimerkiksi kaukana kotirivistä olevien numeronäppäinten löytäminen voi olla hankalaa,
+kun vaikkapa numero 5 on etusormen yläpuolella,
+vaikka sarakkeiden suoraan mennessä siinä pitäisi olla nelonen.</p>
+
+<p>Markkinoilla on näppäimistöjä, jotka ratkaisevat kaikki nämä ongelmat.
+Esimerkiksi Ergodox Ez [12] ja Voyager [13] ovat suosittuja vaihtoehtoja.
+Ne vain maksavat halvimmillaan runsaat kolmesataa euroa parilta,
+mahdollisia kuljetuskuluja ja tulleja huomioimatta,
+ja olen köyhä opiskelija, joten en aio hankkia sellaisia ainakaan vielä.</p>
+
+<p>Olisin kuitenkin paljon halunnut kyseisenlaisen näppäimistön.
+Runsas vuosi sitten yritin lievittää pulmaani tilaamalla
+Perixx Periboard-524B-näppäimistön.
+Näppäimistö on toiminut kiitettävästi,
+mutta sen sarakkeet eivät mene suoraan.
+Lisäksi näppäimistöllä ei ole mekaanisen näppäimistön hyötyjä.
+Muutoin näkemykseni siitä ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen,
+kun kirjoitin siitä geminikapselissani [14].</p>
+
+<p>Epäonnekseni tuhlasin rahaa – pian näppäimistön ostamisen jälkeen julkaistiin parempi vaihtoehto, jonka hankkiminen maksaa suunnilleen saman verran.
+Onnekseni voin hankkia sen paremman vaihtoehdon nyt, kun huomasin asian.
+Noin 10 kuukautta sitten
+eräs suomalainen tietotekniikan opiskelija julkaisi netissä ohjeet juuri tarpeeni täyttävän näppäimistön kokoamiseen.
+Näppäimistö on vieläpä suunniteltu juuri budjettiystävällisyys ja kokoamisen helppous mielessä.
+Näppäimistön nimi on Silakka54, ja sen kokoamisohjeet löytyvät GitHubista [15].
+Voit nähdä näppäimistön <a href="#fig3">Kuvassa 3</a>.
+Oletuksena näppäimistössä ei ole kallistavaa telinettä,
+mutta olen jo 3D-tulostanut sellaisen.
+Näppäimistöjä on saatavilla valmiiksi koottuina AliExpressistä,
+tai näppäimistön voi koota tilaamillaan osilla,
+kuten itse aion tehdä aidon vapaan lähdekoodin hengen mukaisesti.</p>
+
+<figure id="fig3">
+	<img src="/img/silakka54.png" alt="Kuva Silakka54-näppäimistöstä">
+	<figcaption>Kuva 3. Silakka54-näppäimistö. Kuva on <a href="https://github.com/Squalius-cephalus">Juho ”Squalius-cephalus” T.:n</a> ja se on lisensoitu <a href="/static/silakka54-license.txt">MIT-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Paremman asettelun lisäksi Silakka54:n hyötyjä ovat helppo muokattavuus,
+mekaanisten näppäinkytkinten tuoma tuntuma sekä QMK:n (tai Vialin) avulla muokattava firmware.
+Näppäimistöä voi muokata esimerkiksi sisältämään lisää kerroksia
+(vrt. AltGr:n pohjassa pitäminen,
+mutta eri näppäimen pohjassa pitäminen avaa pääsyn niihin merkkeihin,
+joita itse useimmiten tarvitsee),
+ja tavallisia näppäimiä voi asettaa toimimaan eri näppäiminä pohjaan painaessa
+– esimerkiksi välilyönnistä voi tehdä myös Ctrl-näppäimen.</p>
+
+<p>Koska näppäimistöasettelu määritellään firmware-tasolla,
+voi oman asettelunsa myös ottaa mukaan kaikkialle,
+minne näppäimistönsä saa mukaan.
+Itse aion hyödyntää tätä esimerkiksi sähköisessä EXAM-tenttijärjestelmässä,
+mikäli sallittua,
+sillä kyseinen järjestelmä pohjautuu ainoalle yleiselle käyttöjärjestelmälle,
+joka ei tarjoa Colemak-näppäimistöasettelua.</p>
+
+
+<p>Lopuksi maininnan ansainnee Thumb-Key,
+jota käytän näppäimistönä puhelimellani.
+Siinä näppäimet ovat suuremmat (ne ovat 4x4-ruudukossa),
+joten niihin on helpompi osua.
+Toki kääntöpuolena kaikki kirjaimet eivät mahdu näppäimille,
+mutta loput merkit saa kirjoitettua vetämällä oikeasta näppäimestä oikeaan suuntaan.
+Pidän isommista näppäimistä, muita perusteluja kyseiselle näppäimistölle en anna.</p>
+
+
+<p>En varmasti ole vielä valmis työskentelytapojeni optimoinnin kanssa.
+Tämä antoi kuitenkin katsauksen nykyään käyttämiini olennaisimpiin tekstinsyöttööni vaikuttaviin ratkaisuihin,
+niin ohjelmistojen kuin näppäimistöjen osalta.
+Ratkaisut ovat kaikki helposti kokeiltavissa, paitsi mahdollisesti Silakka54 – fyysisiä esineitä kun on hankala kokeilla heti netissä.
+Kokeilemalla ei menetä mitään ja kärsivällisellä harjoittelulla kokeilu voi olla sekä hyödyllinen että hauska.</p>
+
+
+<h2>Linkkejä ja lähteitä</h2>
+
+<p>
+[1] Vimin dokumentaatio. Vim-ohjelmassa saatavilla komennolla ":help", verkossa <a href="https://vimhelp.org/">vimhelp.org</a><br>
+[2] Ks. esim. <a href="https://vimawesome.com/">vimawesome.com</a><br>
+[3] Neovimin dokumentaation LSP-serverien konfiguroinnista: <a href="https://neovim.io/doc/user/lsp.html">neovim.io/doc/user/lsp.html</a><br>
+[4] <a href="https://distantwriting.co.uk/instruments.html">distantwriting.co.uk/instruments.html</a>, kuva 23<br>
+[5] W. A. Burt. Patentti laitteelle Typographer. 1829. United states patent and trademark office. Saatavilla <a href="https://ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/X005581?requestToken=eyJzdWIiOiJlYTExNzhhMy0xNTExLTQ1YTktOWJjMy0yMzdlYTNkYTM4NzgiLCJ2ZXIiOiIwODRjMTAzOC01ZGVjLTQwNjItOWUwNC05M2VjNzlmZWU1ZjUiLCJleHAiOjB9">ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/[...]</a>.<br>
+[6] Wikipedia: Printing telegraph. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph">en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph</a><br>
+[7] Wikipedia, kirjainten esiintyvyys. <a href="https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Letter_frequency&oldid=1295211904">en.wikipedia.org/wiki/Letter_frequency</a><br>
+[8] Colemakin verkkosivut: <a href="https://colemak.com/">colemak.com</a><br>
+[9] Wikipedia-artikkeli Colemakista: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Colemak">en.wikipedia.org/wiki/Colemak</a><br>
+[10] Colemakin suunnitteluprosessista: <a href="https://colemak.com/Design">colemak.com/Design</a><br>
+[11] Colemakin ergonomiset tekijät: <a href="https://colemak.com/Ergonomic">colemak.com/Ergonomic</a><br>
+[12] Ergodox Ez: <a href="https://ergodox-ez.com">ergodox-ez.com</a><br>
+[13] Voyager: <a href="https://zsa.io/voyager">zsa.io/voyager</a><br>
+[14] Geminilokini: ”Perixx budget split keyboard – first impression” <a href="gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi</a>, Verkkoportaalin kautta <a href="https://portal.mozz.us/gemini/cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">portal.mozz.us/[...]</a><br>
+[15] Silakka54 <a href="https://squalius-cephalus.github.io/silakka54">squalius-cephalus.github.io/silakka54</a><br>
+</p>
+
+<br>
+
+<p>
+*MinGW ei tietenkään ole Linux, mutta sen kautta sain ensikosketuksen GNU:n komentoriviohjelmiin.<br>
+**Oikeastaan teksti päätyy vain tekstikenttään, josta se sitten usein tallennetaan (kirjoitetaan) tiedostoon. 
+Usein tekstikentän sisältö myös vastaa kyseisen tiedoston sisältöä välitallennuksia vaille.
+Kuitenkaan tekstiä ei suoraan kirjoiteta tiedostoon
+kuten ei käytännössä missään tekstinmuokkausohjelmassa.
+Tosiasiassa tekstikentän ei tarvitse kuvata mitään tiedostoa,
+eikä sen sisältöjä tarvitse kirjoittaa mihinkään tiedostoon.<br>
+***Neovim sovelluksena vie vähemmän tilaa kuin Vim.<br>
+****Todellisuudessa käytin Svdvorakia, Dvorakin ruotsin kirjoittamiseen tarkoitettua versiota, koska oletus-dvorakista ei löydy ääkkösiäkään, toisin kuin oletus-colemakista.<br>
+</p>
+		</main>
+	</body>
+</html>