23 files changed, 2009 insertions, 0 deletions
diff --git a/blog/otherpost.txt b/blog/otherpost.txt
new file mode 100644
index 0000000..a9f90fd
--- /dev/null
+++ b/blog/otherpost.txt
@@ -0,0 +1,4 @@
+
+This is a plain text file
+
+* Please do not modify this !
diff --git a/blog/otherpost.txt~ b/blog/otherpost.txt~
new file mode 100644
index 0000000..def158f
--- /dev/null
+++ b/blog/otherpost.txt~
@@ -0,0 +1,4 @@
+
+This is a plain text file
+
+* Please do not modify this
diff --git a/blog/post.org b/blog/post.org
new file mode 100644
index 0000000..6a6ac6d
--- /dev/null
+++ b/blog/post.org
@@ -0,0 +1,4 @@
+
+* Test Org post
+
+This is a test org post.
diff --git a/blog/post.org~ b/blog/post.org~
new file mode 100644
index 0000000..2cb70e1
--- /dev/null
+++ b/blog/post.org~
@@ -0,0 +1,4 @@
+
+* This is a blog post
+
+Lorem ipsum
diff --git a/blog/tekstinsyotto.html b/blog/tekstinsyotto.html
new file mode 100644
index 0000000..9ae7d80
--- /dev/null
+++ b/blog/tekstinsyotto.html
@@ -0,0 +1,312 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+	<head>
+		<meta charset="utf-8">
+		<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0">
+		<link href="/static/global.css" rel="stylesheet" type="text/css">
+		<title>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</title>
+	</head>
+
+	<body>
+		<a id="skiptocontent" href="#content">Siirry pääsisältöön</a>
+		<header>
+			<a href="/fi/">FI</a> · <a href="/en/">EN</a>
+		</header>
+		<main id="content">
+			<h1>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</h1>
+
+<p>Näppäimistöni ovat aina herättäneet hilpeyttä ystävieni keskuudessa.
+Koska ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerroin, kuinka näppärää raakateksti voi olla,
+lienee sopivaa luoda katsaus,
+miten kirjoitan ohjelmakoodia ja muuta raakatekstiä tietokoneella,
+  ja kuinka ohjelmisto- ja laitteistoratkaisuni tekstinmuokkauksen suhteen ovat muuttuneet ajan saatossa.</p>
+
+
+<p>Joskus lukion alkupuolella siirryin asteittain käyttämään Linuxia,
+ensin MinGW:n* kautta, sen jälkeen rinnakkain Windowsin kanssa
+ja myöhemmin ainoana käyttöjärjestelmänäni.
+Linuxin muokattavuus auttoi minua ymmärtämään,
+että kykenen itse vaikuttamaan siihen,
+miten ergonomisesti ja tehokkaasti kykenen työskentelemään tietokoneellani.</p>
+
+<p>Kun etsin tietoa netistä ratkaistakseni erinäisiä haasteita,
+en voinut olla törmäämättä mainintoihin Vim-ohjelmasta.
+Se on juurikin eräs ratkaisuista,
+jotka ovat auttaneet minua parantamaan työskentelyni sujuvuutta.</p>
+
+<p>Vim on tehokas tilapohjainen tekstinmuokkausohjelma.
+Sen tärkeimmät tilat ovat liiketila ja tekstinsyöttötila.
+Tekstinsyöttötilassa kirjoitettu teksti päätyy kulloinkin auki olevaan tiedostoon**.
+Liiketilassa taas voi siirtää kursoria ja suorittaa komentoja.
+Liiketilan erillisyys tekstinsyöttötilasta on äärimmäisen hyödyllistä;
+liiketilassa se mahdollistaa tavallisten kirjainten käytön liikkumis- ja yleiskomentoja vastaavina näppäinyhdistelminä.
+Kursoria liikutetaan HJKL-näppäimillä nuolinäppäinten tavoin,
+"N G" siirtää kursorin riville N, "$" taas rivin loppuun,
+"y y" kopioi rivin, jolla kursori on ja niin edelleen.
+Kaikkeen löytyy näppäinyhdistelmä.
+  Liiketilassa on helppoa yhdistellä, toistaa ja ketjuttaa komentoja.
+Vimin etsi ja korvaa -toiminto on tehokkain, minkä olen nähnyt missään koodieditorissa.</p>
+
+<p>Tehokkaan tekstinmuokkauksen lisäksi
+Vimin toimintaa voi muokata tarkemmin kuin useimpia muita tekstinmuokkausohjelmia.
+Yksi osa tätä on nimenomaan liiketila – voit helposti lisätä näppäinyhdistelmiä, jotka tekevät mitä ikinä tahdot.
+Pitkälti kaikkia varsin laajassa dokumentaatiossa [1] mainittuja komentoja ja muuttujia voi muokata omien mieltymystensä mukaan.
+Vimiin on saatavilla runsaasti lisäosia [2], jotka voivat esimerkiksi lisätä Vimin yhteensopivuutta muiden ohjelmien kanssa.
+Olen sittemmin siirtynyt käyttämään Neovimiä.
+Se on Vimin modernimpi ja toteutukseltaan kevyempi***, mutta käytännössä samat ominaisuudet sisältävä versio.
+Neovim sisältää sisäänrakennettuna jopa LSP-tuen [3].
+LSP:n tiedoilla se kykenee muun muassa huomauttamaan tekstin muokkaajaa virheistä tämän työstämässä lähdekoodissa.
+Käytännössä ohjelma muuttuu LSP-serverin avulla täysiveriseksi IDE:ksi.</p>
+
+<p>Mikäli Vimin kuvaus jäi epäselväksi, on sen itse kokeileminen ja oppiminen sangen helppoa.
+Sitä oppii käyttämään katsomalla pari tutoriaalia YouTubesta (esim. <a href="https://youtu.be/-txKSRn0qeA">youtu.be/-txKSRn0qeA</a>) ja tekemällä
+Vimiin sisäänrakennetun tutoriaalin kirjoittamalla ":tutor" ja painamalla enteriä.
+Jos Vimin asennus ei vielä houkuta,
+löytyy samainen tutoriaali netistä,
+esimerkiksi osoitteesta <a href="https://remarkablemark.org/vimtutor/">remarkablemark.org/vimtutor/</a>.</p>
+
+
+<p>Viime aikoina olen myös tehnyt kokeiluja GNU Emacs -kehitysympäristön parissa,
+ja olen vaikuttunut sen kyvyistä.
+Lisäosien voimalla käytän sitä toistaiseksi kuitenkin enimmäkseen Vimin tavoin.
+On muutenkin järkevää jättää sen käsittely myöhemmäksi –
+se on luonteeltaan lähempänä käyttöjärjestelmää kuin tekstinmuokkausohjelmaa.</p>
+
+
+<p>Toinen suuri muutos,
+jonka tein vaihdettuani Linuxiin,
+oli näppäimistöasetteluni vaihtaminen.
+En koskaan oppinut kymmensormijärjestelmää kunnolla QWERTY-asettelulla,
+muun muassa oudosti aseteltujen näppäinten vuoksi,
+jotka hankaloittivat kymmensormijärjestelmän oikeaoppista käyttöä.
+Lienee kuitenkin paikallaan selventää,
+miksi QWERTY ei ollut minulle – ja tuskin muillekkaan paljon kirjoittaville – toimivin näppäimistöasettelu.</p>
+
+<p>QWERTY-asettelu kehitettiin aikanaan pääasiassa kirjoituskoneille.
+Erilaisia asetteluita oli olemassa paljon, joista varhaisimmissa
+näppäimet olivat käytännössä vain aakkosjärjestyksessä [4,5].
+Ensimmäisessä sähkeistä suoraan luettavaa tekstiä – morsekoodin sijaan – tuottavassa lennätikoneessa kirjaimet olivat aakkosjärjestyksen lisäksi kaikki samassa rivissä [6].
+Koska sellaisella näppäimistöllä oli vaivalloista kirjoittaa, siirrettiin kirjaimet kolmeen riviin ja numerot neljänteen.
+Nyt peräkkäin ja vierekkäin olevat näppäimet saattoivat kuitenkin painaessa juuttua toisiinsa.
+Ratkaisuna näppäimet aseteltiin siten, että useimmiten käytetyt näppäimet eivät olleet vierekkäin.</p>
+
+<p>Monilla Youtube-videoilla, joihin törmäsin todennäköisesti Linux-mielenkiintoni ja Youtuben algoritmin vuoksi,
+perusteltiin toiseen näppäimistöasetteluun vaihtamista jotakuinkin vastaavasti.
+Niillä vihjattiin, ettei ole järkevää, että useimmiten käytetyt kirjaimet ovat hajallaan ympäri näppäimistöä.
+<a href="#fig1">Kuvasta 1</a> näkee helposti,
+kuinka yleisimmin käytettyjä kirjaimia vastaavat näppäimet ovat QWERTYllä kaukana toisistaan.
+Mistä muusta muutokset ihmisten käytöksessä nykyään johtuisivat kuin YouTubesta.</p>
+
+<figure id="fig1">
+    <img src="/img/qwerty.png" alt="Kuva QWERTY-näppäimistöstä korostuksilla"> 
+    <figcaption>Kuva 1. Englanninkielinen QWERTY-asettelu, jossa näppäimiä on tummennettu sen perusteella, kuinka paljon niitä vastaavat kirjaimet esiintyvät teksteissä Wikipedian mukaan [7]. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Ei ole perusteltua sanoa, että näppäinten asettelua näppäimistölle ei olisi aikanaan mietitty.
+Olisi kuitenkin järkevämpää, että useimmiten käytetyt näppäimet olisivat niin kutsutulla kotirivillä,
+jolla sormia oletusarvoisesti pidetään näppäimistöä käytettäessä.
+Tällöin sormien tarvitsisi harvemmin jättää kotirivi,
+kasvattaen kirjoitusnopeutta ja lyhentäen matkaa, joka sormien on kuljettava näppäimistön yllä.</p>
+
+<p>Joidenkin kokeilujen kautta päädyin käyttämään Colemak-näppäimistöasettelua [8].
+Vuosilukujen valossa sen voidaan olettaa olevan QWERTYä paremmin suunniteltu.
+QWERTY syntyi 1800- ja 1900-luvuilla.
+Colemak puolestaan on suunniteltu 2000-luvulla [9] tehokkuutta ergonomisuutta ajatellen [8].
+Tietokoneet oli kehitetty jo pitkälle, kun Colemak suunniteltiin,
+joten sitä luodessa voitiin paremmin ottaa huomioon tekijöitä, jotka vaativat laajamittaisempaa laskennallista analyysiä.
+Esimerkiksi saman sormen peräkkäisiä kirjainpainalluksia,
+saman käden kirjainpainalluksia ja kotirivin eri puolille vuoroin kurottavia (esim. ”minimi” QWERTYllä) näppäily-yhdistelmien esiintyvyyksiä on voitu minimoida [10, 11].
+Yksinkertaisin argumentti Colemakin puolesta lienee se,
+että useimmin käytetyt näppäimet sijaitsevat kotirivillä,
+kuten <a href="#fig2">Kuvasta 2</a> näkyy.</p>
+
+<figure id="fig2">
+    <img src="/img/colemak.png" alt="Kuva Colemak-näppäimistöstä korostuksilla">
+    <figcaption>Kuva 2. Colemak, värikoodi tuotettu samoin kuin <a href="#fig1">Kuvassa 1</a>. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Colemak on toiminut hyvin omassa käytössäni.
+Uudella asettelulla kirjoittamista harjoitellessa näppäimistöni näppäinhatut olivat fyysisesti yhä QWERTY-asettelussa.
+Koska en voinut tarkastaa näppäimen sijaintia silmilläni,
+opin kirjoittamaan katsomatta näppäimistöä ollenkaan,
+mikä oli ollut minulle QWERTYä käyttäessä hankalaa.
+Kirjoittaminen myös on myös tuntunut mukavammalta;
+sormien tarvitsee harvemmin poistua kotiriviltä ja epämukavia näppäilysarjoja tuntuu esiintyvän harvemmin.</p>
+
+<p>On tietysti hyvä huomata, että Colemak on suunniteltu nimenomaan englannin kirjoittamista varten.
+Tahdon itse käyttää kaikista järkevistä käyttöjärjestelmistä löytyvää yleisnäppäimistöä,
+joka on samoin aseteltu riippumatta kielestä, jota kirjoitan.
+Koska kirjoitan paljon sekä suomea että englantia, ja joskus ruotsia,
+joudun joka tapauksessa näppäimistöasettelua valitessa tekemään kompromissin kielten välillä,
+tai valitsemaan jonkun harrastelijan tekemän esoteerisen useamman kielen yhdistävän näppäimistöasettelun,
+jota tuskin on todettu toimivaksi käytössä.
+Kaikeksi onneksi Suomeakin kirjoittaessa Colemak on tuntunut minusta luontevammalta kuin QWERTY.</p>
+
+<p>Alun perin kokeilin ensimmäisenä näppäimistöasettelunani QWERTYn jälkeen Dvorakia****.
+Saatoin mututuntumalla kirjoittaa Dvorakilla nopeammin kuin Colemakilla,
+mutta sillä kirjoittaminen oli käsilleni epämukavaa, etenkin oikealle pikkurillilleni,
+joka joutui usein kurkottamaan L-näppäimen perään.
+Hiljalleen ymmärsin,
+että itselle sopivaa näppäimistöasettelua valitessa
+olennaisinta on asettelun ergonomisuus eikä kirjoitusnopeus.
+Mitä hyötyä on nopeasta kirjoitustyylistä,
+jos ei voi kirjoittaa rasitusvamman vuoksi.</p>
+
+<p>Näppäimistöasettelua valitessani minulle oli tärkeää myös erikoismerkkien helppo saatavuus.
+Dvorakissa ei ollut juurikaan erikoismerkkejä, ei edes AltGr:n takana.
+Colemakilla käytettävissäni ovat helposti muun muassa paljon käyttämäni
+nk. ysiysi-lainausmerkit ‘”’ (AltGr+Shift+0)
+sekä m-viiva ‘–’ (AltGr+-), ja mukavuuksina esimerkiksi
+numeroiden potenssiversioita ‘¹²³’.</p>
+
+<p>Voit saada ensikosketuksen Colemakiin netissä esim. nopeuspelin <a href="https://gnusenpai.net/colemakclub/">gnusenpai.net/colemakclub/</a> kautta.
+Asennus-/käyttöönotto-ohjeet Colemakille puolestaan löytyvät osoitteesta <a href="https://colemak.com/Download">colemak.com/Download</a>.
+Muitakin eri tarkoituksiin optimoituja näppäimistöasetteluja löytyy runsaasti netistä,
+mutta Colemak lienee kaikista testatuin ja luotetuin vaihtoehto,
+joka löytyy monista laitteista vaihtoehtona ilman erillistä asennusta.
+</p>
+
+
+<p>Kiinnostuttuani näppäimistöasetteluni ergonomisuudesta aloin pohtimaan myös fyysisen näppäimistöni ergonomisuutta.
+Aloitetaan hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä.
+Kuvittele olevasi pöydän ääressä ennen ateriaa.
+Miten asetat kätesi rennosti pöydälle eteesi?
+Entä jos niiden on oltava ainakin hieman erillään eikä yhdessä?
+Todennäköisesti kätesi olisivat keskemmällä kuin kyynärpääsi.
+On luultavaa,
+että ranteesi olisivat suorina,
+verrattuna esimerkiksi asentoon,
+jossa pikkurillejä taittaa kohti kyynärluita.
+Lopulta on yleistä, että kämmenesi eivät olisi olleet litteinä pöytää vasten,
+vaan että ranteesi peukalopuoli osoitti joko suoraan ylös tai hieman yläviistoon.</p>
+
+<p>Tavallinen näppäimistö pakottaa kädet epäluonnolliseen suppuun.
+Kuvittele ranteesi suoraan sormiesi takana.
+Vie sitten sormesi näppäimistön kotiriville.
+Joudut taittamaan pikkurilliäsi kohti kyynärluutasi.
+Epämukava asento, eikö?
+Ongelma ratkeaa jakamalla näppäimistö keskeltä kahtia .
+Tällöin eri puoliskot voi asettaa itselleen mieluisiin kulmiin
+ja itselleen mieluiselle leveydelle
+siten, että ranteet saavat olla suorassa.
+Samalla lapasi ja hartiasi pääsevät rentoutumaan.</p>
+
+<p>Ranteita on myös mukava kallistaa nostamalla peukkut ylemmäs kuin pikkurillit.
+Nyt kun näppäimistösi on kahdessa osassa,
+voit vapaasti kallistaa ne kulmaan, joka on ranteillesi mieluinen.
+Ainakin, jos näppäimistöillä on telineet,
+jotka sallivat niiden kallistamisen kätevästi.
+Jotkut kirjoittavat jopa näppäimistönpuolikkaat lähes pystysuorassa.</p>
+
+<p>Lopulta mielenkiintoisena huomiona on varsin kummallista, että näppäimistöjen sarakkeet ovat useimmiten viistossa eivätkä suoraan ylhäältä alas.
+Tämä on QWERTYn lisäksi toinen epäoptimaalinen jäänne kirjoituskoneiden ajalta.
+Olihan näppäinten varsien jotenkin ulotuttava pääasialliseen kirjoituslaitteistoon.
+Jos näppäimistöt suunniteltaisiin ensimmäistä kertaa nykyään ilman historiallista taakkaa, miksi tabulaattori-, näppäinlukko- ja shift-näppäimiä päätettäisiin kasvattaa eri pituisiksi siten, että loput kirjaimet joutuvat kuin väistämään toisiaan.
+Viistous ei sinänsä ole välttämättä epäergonomista,
+mutta esimerkiksi kaukana kotirivistä olevien numeronäppäinten löytäminen voi olla hankalaa,
+kun vaikkapa numero 5 on etusormen yläpuolella,
+vaikka sarakkeiden suoraan mennessä siinä pitäisi olla nelonen.</p>
+
+<p>Markkinoilla on näppäimistöjä, jotka ratkaisevat kaikki nämä ongelmat.
+Esimerkiksi Ergodox Ez [12] ja Voyager [13] ovat suosittuja vaihtoehtoja.
+Ne vain maksavat halvimmillaan runsaat kolmesataa euroa parilta,
+mahdollisia kuljetuskuluja ja tulleja huomioimatta,
+ja olen köyhä opiskelija, joten en aio hankkia sellaisia ainakaan vielä.</p>
+
+<p>Olisin kuitenkin paljon halunnut kyseisenlaisen näppäimistön.
+Runsas vuosi sitten yritin lievittää pulmaani tilaamalla
+Perixx Periboard-524B-näppäimistön.
+Näppäimistö on toiminut kiitettävästi,
+mutta sen sarakkeet eivät mene suoraan.
+Lisäksi näppäimistöllä ei ole mekaanisen näppäimistön hyötyjä.
+Muutoin näkemykseni siitä ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen,
+kun kirjoitin siitä geminikapselissani [14].</p>
+
+<p>Epäonnekseni tuhlasin rahaa – pian näppäimistön ostamisen jälkeen julkaistiin parempi vaihtoehto, jonka hankkiminen maksaa suunnilleen saman verran.
+Onnekseni voin hankkia sen paremman vaihtoehdon nyt, kun huomasin asian.
+Noin 10 kuukautta sitten
+eräs suomalainen tietotekniikan opiskelija julkaisi netissä ohjeet juuri tarpeeni täyttävän näppäimistön kokoamiseen.
+Näppäimistö on vieläpä suunniteltu juuri budjettiystävällisyys ja kokoamisen helppous mielessä.
+Näppäimistön nimi on Silakka54, ja sen kokoamisohjeet löytyvät GitHubista [15].
+Voit nähdä näppäimistön <a href="#fig3">Kuvassa 3</a>.
+Oletuksena näppäimistössä ei ole kallistavaa telinettä,
+mutta olen jo 3D-tulostanut sellaisen.
+Näppäimistöjä on saatavilla valmiiksi koottuina AliExpressistä,
+tai näppäimistön voi koota tilaamillaan osilla,
+kuten itse aion tehdä aidon vapaan lähdekoodin hengen mukaisesti.</p>
+
+<figure id="fig3">
+	<img src="/img/silakka54.png" alt="Kuva Silakka54-näppäimistöstä">
+	<figcaption>Kuva 3. Silakka54-näppäimistö. Kuva on <a href="https://github.com/Squalius-cephalus">Juho ”Squalius-cephalus” T.:n</a> ja se on lisensoitu <a href="/static/silakka54-license.txt">MIT-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Paremman asettelun lisäksi Silakka54:n hyötyjä ovat helppo muokattavuus,
+mekaanisten näppäinkytkinten tuoma tuntuma sekä QMK:n (tai Vialin) avulla muokattava firmware.
+Näppäimistöä voi muokata esimerkiksi sisältämään lisää kerroksia
+(vrt. AltGr:n pohjassa pitäminen,
+mutta eri näppäimen pohjassa pitäminen avaa pääsyn niihin merkkeihin,
+joita itse useimmiten tarvitsee),
+ja tavallisia näppäimiä voi asettaa toimimaan eri näppäiminä pohjaan painaessa
+– esimerkiksi välilyönnistä voi tehdä myös Ctrl-näppäimen.</p>
+
+<p>Koska näppäimistöasettelu määritellään firmware-tasolla,
+voi oman asettelunsa myös ottaa mukaan kaikkialle,
+minne näppäimistönsä saa mukaan.
+Itse aion hyödyntää tätä esimerkiksi sähköisessä EXAM-tenttijärjestelmässä,
+mikäli sallittua,
+sillä kyseinen järjestelmä pohjautuu ainoalle yleiselle käyttöjärjestelmälle,
+joka ei tarjoa Colemak-näppäimistöasettelua.</p>
+
+
+<p>Lopuksi maininnan ansainnee Thumb-Key,
+jota käytän näppäimistönä puhelimellani.
+Siinä näppäimet ovat suuremmat (ne ovat 4x4-ruudukossa),
+joten niihin on helpompi osua.
+Toki kääntöpuolena kaikki kirjaimet eivät mahdu näppäimille,
+mutta loput merkit saa kirjoitettua vetämällä oikeasta näppäimestä oikeaan suuntaan.
+Pidän isommista näppäimistä, muita perusteluja kyseiselle näppäimistölle en anna.</p>
+
+
+<p>En varmasti ole vielä valmis työskentelytapojeni optimoinnin kanssa.
+Tämä antoi kuitenkin katsauksen nykyään käyttämiini olennaisimpiin tekstinsyöttööni vaikuttaviin ratkaisuihin,
+niin ohjelmistojen kuin näppäimistöjen osalta.
+Ratkaisut ovat kaikki helposti kokeiltavissa, paitsi mahdollisesti Silakka54 – fyysisiä esineitä kun on hankala kokeilla heti netissä.
+Kokeilemalla ei menetä mitään ja kärsivällisellä harjoittelulla kokeilu voi olla sekä hyödyllinen että hauska.</p>
+
+
+<h2>Linkkejä ja lähteitä</h2>
+
+<p>
+[1] Vimin dokumentaatio. Vim-ohjelmassa saatavilla komennolla ":help", verkossa <a href="https://vimhelp.org/">vimhelp.org</a><br>
+[2] Ks. esim. <a href="https://vimawesome.com/">vimawesome.com</a><br>
+[3] Neovimin dokumentaation LSP-serverien konfiguroinnista: <a href="https://neovim.io/doc/user/lsp.html">neovim.io/doc/user/lsp.html</a><br>
+[4] <a href="https://distantwriting.co.uk/instruments.html">distantwriting.co.uk/instruments.html</a>, kuva 23<br>
+[5] W. A. Burt. Patentti laitteelle Typographer. 1829. United states patent and trademark office. Saatavilla <a href="https://ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/X005581?requestToken=eyJzdWIiOiJlYTExNzhhMy0xNTExLTQ1YTktOWJjMy0yMzdlYTNkYTM4NzgiLCJ2ZXIiOiIwODRjMTAzOC01ZGVjLTQwNjItOWUwNC05M2VjNzlmZWU1ZjUiLCJleHAiOjB9">ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/[...]</a>.<br>
+[6] Wikipedia: Printing telegraph. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph">en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph</a><br>
+[7] Wikipedia, kirjainten esiintyvyys. <a href="https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Letter_frequency&oldid=1295211904">en.wikipedia.org/wiki/Letter_frequency</a><br>
+[8] Colemakin verkkosivut: <a href="https://colemak.com/">colemak.com</a><br>
+[9] Wikipedia-artikkeli Colemakista: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Colemak">en.wikipedia.org/wiki/Colemak</a><br>
+[10] Colemakin suunnitteluprosessista: <a href="https://colemak.com/Design">colemak.com/Design</a><br>
+[11] Colemakin ergonomiset tekijät: <a href="https://colemak.com/Ergonomic">colemak.com/Ergonomic</a><br>
+[12] Ergodox Ez: <a href="https://ergodox-ez.com">ergodox-ez.com</a><br>
+[13] Voyager: <a href="https://zsa.io/voyager">zsa.io/voyager</a><br>
+[14] Geminilokini: ”Perixx budget split keyboard – first impression” <a href="gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi</a>, Verkkoportaalin kautta <a href="https://portal.mozz.us/gemini/cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">portal.mozz.us/[...]</a><br>
+[15] Silakka54 <a href="https://squalius-cephalus.github.io/silakka54">squalius-cephalus.github.io/silakka54</a><br>
+</p>
+
+<br>
+
+<p>
+*MinGW ei tietenkään ole Linux, mutta sen kautta sain ensikosketuksen GNU:n komentoriviohjelmiin.<br>
+**Oikeastaan teksti päätyy vain tekstikenttään, josta se sitten usein tallennetaan (kirjoitetaan) tiedostoon. 
+Usein tekstikentän sisältö myös vastaa kyseisen tiedoston sisältöä välitallennuksia vaille.
+Kuitenkaan tekstiä ei suoraan kirjoiteta tiedostoon
+kuten ei käytännössä missään tekstinmuokkausohjelmassa.
+Tosiasiassa tekstikentän ei tarvitse kuvata mitään tiedostoa,
+eikä sen sisältöjä tarvitse kirjoittaa mihinkään tiedostoon.<br>
+***Neovim sovelluksena vie vähemmän tilaa kuin Vim.<br>
+****Todellisuudessa käytin Svdvorakia, Dvorakin ruotsin kirjoittamiseen tarkoitettua versiota, koska oletus-dvorakista ei löydy ääkkösiäkään, toisin kuin oletus-colemakista.<br>
+</p>
+		</main>
+	</body>
+</html>
diff --git a/blog/tekstinsyotto.html~ b/blog/tekstinsyotto.html~
new file mode 100644
index 0000000..b828d01
--- /dev/null
+++ b/blog/tekstinsyotto.html~
@@ -0,0 +1,312 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+	<head>
+		<meta charset="utf-8">
+		<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0">
+		<link href="/global.css" rel="stylesheet" type="text/css">
+		<title>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</title>
+	</head>
+
+	<body>
+		<a id="skiptocontent" href="#content">Siirry pääsisältöön</a>
+		<header>
+			<a href="/fi/">FI</a> · <a href="/en/">EN</a>
+		</header>
+		<main id="content">
+			<h1>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</h1>
+
+<p>Näppäimistöni ovat aina herättäneet hilpeyttä ystävieni keskuudessa.
+Koska ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerroin, kuinka näppärää raakateksti voi olla,
+lienee sopivaa luoda katsaus,
+miten kirjoitan ohjelmakoodia ja muuta raakatekstiä tietokoneella,
+  ja kuinka ohjelmisto- ja laitteistoratkaisuni tekstinmuokkauksen suhteen ovat muuttuneet ajan saatossa.</p>
+
+
+<p>Joskus lukion alkupuolella siirryin asteittain käyttämään Linuxia,
+ensin MinGW:n* kautta, sen jälkeen rinnakkain Windowsin kanssa
+ja myöhemmin ainoana käyttöjärjestelmänäni.
+Linuxin muokattavuus auttoi minua ymmärtämään,
+että kykenen itse vaikuttamaan siihen,
+miten ergonomisesti ja tehokkaasti kykenen työskentelemään tietokoneellani.</p>
+
+<p>Kun etsin tietoa netistä ratkaistakseni erinäisiä haasteita,
+en voinut olla törmäämättä mainintoihin Vim-ohjelmasta.
+Se on juurikin eräs ratkaisuista,
+jotka ovat auttaneet minua parantamaan työskentelyni sujuvuutta.</p>
+
+<p>Vim on tehokas tilapohjainen tekstinmuokkausohjelma.
+Sen tärkeimmät tilat ovat liiketila ja tekstinsyöttötila.
+Tekstinsyöttötilassa kirjoitettu teksti päätyy kulloinkin auki olevaan tiedostoon**.
+Liiketilassa taas voi siirtää kursoria ja suorittaa komentoja.
+Liiketilan erillisyys tekstinsyöttötilasta on äärimmäisen hyödyllistä;
+liiketilassa se mahdollistaa tavallisten kirjainten käytön liikkumis- ja yleiskomentoja vastaavina näppäinyhdistelminä.
+Kursoria liikutetaan HJKL-näppäimillä nuolinäppäinten tavoin,
+"N G" siirtää kursorin riville N, "$" taas rivin loppuun,
+"y y" kopioi rivin, jolla kursori on ja niin edelleen.
+Kaikkeen löytyy näppäinyhdistelmä.
+  Liiketilassa on helppoa yhdistellä, toistaa ja ketjuttaa komentoja.
+Vimin etsi ja korvaa -toiminto on tehokkain, minkä olen nähnyt missään koodieditorissa.</p>
+
+<p>Tehokkaan tekstinmuokkauksen lisäksi
+Vimin toimintaa voi muokata tarkemmin kuin useimpia muita tekstinmuokkausohjelmia.
+Yksi osa tätä on nimenomaan liiketila – voit helposti lisätä näppäinyhdistelmiä, jotka tekevät mitä ikinä tahdot.
+Pitkälti kaikkia varsin laajassa dokumentaatiossa [1] mainittuja komentoja ja muuttujia voi muokata omien mieltymystensä mukaan.
+Vimiin on saatavilla runsaasti lisäosia [2], jotka voivat esimerkiksi lisätä Vimin yhteensopivuutta muiden ohjelmien kanssa.
+Olen sittemmin siirtynyt käyttämään Neovimiä.
+Se on Vimin modernimpi ja toteutukseltaan kevyempi***, mutta käytännössä samat ominaisuudet sisältävä versio.
+Neovim sisältää sisäänrakennettuna jopa LSP-tuen [3].
+LSP:n tiedoilla se kykenee muun muassa huomauttamaan tekstin muokkaajaa virheistä tämän työstämässä lähdekoodissa.
+Käytännössä ohjelma muuttuu LSP-serverin avulla täysiveriseksi IDE:ksi.</p>
+
+<p>Mikäli Vimin kuvaus jäi epäselväksi, on sen itse kokeileminen ja oppiminen sangen helppoa.
+Sitä oppii käyttämään katsomalla pari tutoriaalia YouTubesta (esim. <a href="https://youtu.be/-txKSRn0qeA">youtu.be/-txKSRn0qeA</a>) ja tekemällä
+Vimiin sisäänrakennetun tutoriaalin kirjoittamalla ":tutor" ja painamalla enteriä.
+Jos Vimin asennus ei vielä houkuta,
+löytyy samainen tutoriaali netistä,
+esimerkiksi osoitteesta <a href="https://remarkablemark.org/vimtutor/">remarkablemark.org/vimtutor/</a>.</p>
+
+
+<p>Viime aikoina olen myös tehnyt kokeiluja GNU Emacs -kehitysympäristön parissa,
+ja olen vaikuttunut sen kyvyistä.
+Lisäosien voimalla käytän sitä toistaiseksi kuitenkin enimmäkseen Vimin tavoin.
+On muutenkin järkevää jättää sen käsittely myöhemmäksi –
+se on luonteeltaan lähempänä käyttöjärjestelmää kuin tekstinmuokkausohjelmaa.</p>
+
+
+<p>Toinen suuri muutos,
+jonka tein vaihdettuani Linuxiin,
+oli näppäimistöasetteluni vaihtaminen.
+En koskaan oppinut kymmensormijärjestelmää kunnolla QWERTY-asettelulla,
+muun muassa oudosti aseteltujen näppäinten vuoksi,
+jotka hankaloittivat kymmensormijärjestelmän oikeaoppista käyttöä.
+Lienee kuitenkin paikallaan selventää,
+miksi QWERTY ei ollut minulle – ja tuskin muillekkaan paljon kirjoittaville – toimivin näppäimistöasettelu.</p>
+
+<p>QWERTY-asettelu kehitettiin aikanaan pääasiassa kirjoituskoneille.
+Erilaisia asetteluita oli olemassa paljon, joista varhaisimmissa
+näppäimet olivat käytännössä vain aakkosjärjestyksessä [4,5].
+Ensimmäisessä sähkeistä suoraan luettavaa tekstiä – morsekoodin sijaan – tuottavassa lennätikoneessa kirjaimet olivat aakkosjärjestyksen lisäksi kaikki samassa rivissä [6].
+Koska sellaisella näppäimistöllä oli vaivalloista kirjoittaa, siirrettiin kirjaimet kolmeen riviin ja numerot neljänteen.
+Nyt peräkkäin ja vierekkäin olevat näppäimet saattoivat kuitenkin painaessa juuttua toisiinsa.
+Ratkaisuna näppäimet aseteltiin siten, että useimmiten käytetyt näppäimet eivät olleet vierekkäin.</p>
+
+<p>Monilla Youtube-videoilla, joihin törmäsin todennäköisesti Linux-mielenkiintoni ja Youtuben algoritmin vuoksi,
+perusteltiin toiseen näppäimistöasetteluun vaihtamista jotakuinkin vastaavasti.
+Niillä vihjattiin, ettei ole järkevää, että useimmiten käytetyt kirjaimet ovat hajallaan ympäri näppäimistöä.
+<a href="#fig1">Kuvasta 1</a> näkee helposti,
+kuinka yleisimmin käytettyjä kirjaimia vastaavat näppäimet ovat QWERTYllä kaukana toisistaan.
+Mistä muusta muutokset ihmisten käytöksessä nykyään johtuisivat kuin YouTubesta.</p>
+
+<figure id="fig1">
+    <img src="/images/qwerty.png" alt="Kuva QWERTY-näppäimistöstä korostuksilla"> 
+    <figcaption>Kuva 1. Englanninkielinen QWERTY-asettelu, jossa näppäimiä on tummennettu sen perusteella, kuinka paljon niitä vastaavat kirjaimet esiintyvät teksteissä Wikipedian mukaan [7]. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Ei ole perusteltua sanoa, että näppäinten asettelua näppäimistölle ei olisi aikanaan mietitty.
+Olisi kuitenkin järkevämpää, että useimmiten käytetyt näppäimet olisivat niin kutsutulla kotirivillä,
+jolla sormia oletusarvoisesti pidetään näppäimistöä käytettäessä.
+Tällöin sormien tarvitsisi harvemmin jättää kotirivi,
+kasvattaen kirjoitusnopeutta ja lyhentäen matkaa, joka sormien on kuljettava näppäimistön yllä.</p>
+
+<p>Joidenkin kokeilujen kautta päädyin käyttämään Colemak-näppäimistöasettelua [8].
+Vuosilukujen valossa sen voidaan olettaa olevan QWERTYä paremmin suunniteltu.
+QWERTY syntyi 1800- ja 1900-luvuilla.
+Colemak puolestaan on suunniteltu 2000-luvulla [9] tehokkuutta ergonomisuutta ajatellen [8].
+Tietokoneet oli kehitetty jo pitkälle, kun Colemak suunniteltiin,
+joten sitä luodessa voitiin paremmin ottaa huomioon tekijöitä, jotka vaativat laajamittaisempaa laskennallista analyysiä.
+Esimerkiksi saman sormen peräkkäisiä kirjainpainalluksia,
+saman käden kirjainpainalluksia ja kotirivin eri puolille vuoroin kurottavia (esim. ”minimi” QWERTYllä) näppäily-yhdistelmien esiintyvyyksiä on voitu minimoida [10, 11].
+Yksinkertaisin argumentti Colemakin puolesta lienee se,
+että useimmin käytetyt näppäimet sijaitsevat kotirivillä,
+kuten <a href="#fig2">Kuvasta 2</a> näkyy.</p>
+
+<figure id="fig2">
+    <img src="/images/colemak.png" alt="Kuva Colemak-näppäimistöstä korostuksilla">
+    <figcaption>Kuva 2. Colemak, värikoodi tuotettu samoin kuin <a href="#fig1">Kuvassa 1</a>. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Colemak on toiminut hyvin omassa käytössäni.
+Uudella asettelulla kirjoittamista harjoitellessa näppäimistöni näppäinhatut olivat fyysisesti yhä QWERTY-asettelussa.
+Koska en voinut tarkastaa näppäimen sijaintia silmilläni,
+opin kirjoittamaan katsomatta näppäimistöä ollenkaan,
+mikä oli ollut minulle QWERTYä käyttäessä hankalaa.
+Kirjoittaminen myös on myös tuntunut mukavammalta;
+sormien tarvitsee harvemmin poistua kotiriviltä ja epämukavia näppäilysarjoja tuntuu esiintyvän harvemmin.</p>
+
+<p>On tietysti hyvä huomata, että Colemak on suunniteltu nimenomaan englannin kirjoittamista varten.
+Tahdon itse käyttää kaikista järkevistä käyttöjärjestelmistä löytyvää yleisnäppäimistöä,
+joka on samoin aseteltu riippumatta kielestä, jota kirjoitan.
+Koska kirjoitan paljon sekä suomea että englantia, ja joskus ruotsia,
+joudun joka tapauksessa näppäimistöasettelua valitessa tekemään kompromissin kielten välillä,
+tai valitsemaan jonkun harrastelijan tekemän esoteerisen useamman kielen yhdistävän näppäimistöasettelun,
+jota tuskin on todettu toimivaksi käytössä.
+Kaikeksi onneksi Suomeakin kirjoittaessa Colemak on tuntunut minusta luontevammalta kuin QWERTY.</p>
+
+<p>Alun perin kokeilin ensimmäisenä näppäimistöasettelunani QWERTYn jälkeen Dvorakia****.
+Saatoin mututuntumalla kirjoittaa Dvorakilla nopeammin kuin Colemakilla,
+mutta sillä kirjoittaminen oli käsilleni epämukavaa, etenkin oikealle pikkurillilleni,
+joka joutui usein kurkottamaan L-näppäimen perään.
+Hiljalleen ymmärsin,
+että itselle sopivaa näppäimistöasettelua valitessa
+olennaisinta on asettelun ergonomisuus eikä kirjoitusnopeus.
+Mitä hyötyä on nopeasta kirjoitustyylistä,
+jos ei voi kirjoittaa rasitusvamman vuoksi.</p>
+
+<p>Näppäimistöasettelua valitessani minulle oli tärkeää myös erikoismerkkien helppo saatavuus.
+Dvorakissa ei ollut juurikaan erikoismerkkejä, ei edes AltGr:n takana.
+Colemakilla käytettävissäni ovat helposti muun muassa paljon käyttämäni
+nk. ysiysi-lainausmerkit ‘”’ (AltGr+Shift+0)
+sekä m-viiva ‘–’ (AltGr+-), ja mukavuuksina esimerkiksi
+numeroiden potenssiversioita ‘¹²³’.</p>
+
+<p>Voit saada ensikosketuksen Colemakiin netissä esim. nopeuspelin <a href="https://gnusenpai.net/colemakclub/">gnusenpai.net/colemakclub/</a> kautta.
+Asennus-/käyttöönotto-ohjeet Colemakille puolestaan löytyvät osoitteesta <a href="https://colemak.com/Download">colemak.com/Download</a>.
+Muitakin eri tarkoituksiin optimoituja näppäimistöasetteluja löytyy runsaasti netistä,
+mutta Colemak lienee kaikista testatuin ja luotetuin vaihtoehto,
+joka löytyy monista laitteista vaihtoehtona ilman erillistä asennusta.
+</p>
+
+
+<p>Kiinnostuttuani näppäimistöasetteluni ergonomisuudesta aloin pohtimaan myös fyysisen näppäimistöni ergonomisuutta.
+Aloitetaan hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä.
+Kuvittele olevasi pöydän ääressä ennen ateriaa.
+Miten asetat kätesi rennosti pöydälle eteesi?
+Entä jos niiden on oltava ainakin hieman erillään eikä yhdessä?
+Todennäköisesti kätesi olisivat keskemmällä kuin kyynärpääsi.
+On luultavaa,
+että ranteesi olisivat suorina,
+verrattuna esimerkiksi asentoon,
+jossa pikkurillejä taittaa kohti kyynärluita.
+Lopulta on yleistä, että kämmenesi eivät olisi olleet litteinä pöytää vasten,
+vaan että ranteesi peukalopuoli osoitti joko suoraan ylös tai hieman yläviistoon.</p>
+
+<p>Tavallinen näppäimistö pakottaa kädet epäluonnolliseen suppuun.
+Kuvittele ranteesi suoraan sormiesi takana.
+Vie sitten sormesi näppäimistön kotiriville.
+Joudut taittamaan pikkurilliäsi kohti kyynärluutasi.
+Epämukava asento, eikö?
+Ongelma ratkeaa jakamalla näppäimistö keskeltä kahtia .
+Tällöin eri puoliskot voi asettaa itselleen mieluisiin kulmiin
+ja itselleen mieluiselle leveydelle
+siten, että ranteet saavat olla suorassa.
+Samalla lapasi ja hartiasi pääsevät rentoutumaan.</p>
+
+<p>Ranteita on myös mukava kallistaa nostamalla peukkut ylemmäs kuin pikkurillit.
+Nyt kun näppäimistösi on kahdessa osassa,
+voit vapaasti kallistaa ne kulmaan, joka on ranteillesi mieluinen.
+Ainakin, jos näppäimistöillä on telineet,
+jotka sallivat niiden kallistamisen kätevästi.
+Jotkut kirjoittavat jopa näppäimistönpuolikkaat lähes pystysuorassa.</p>
+
+<p>Lopulta mielenkiintoisena huomiona on varsin kummallista, että näppäimistöjen sarakkeet ovat useimmiten viistossa eivätkä suoraan ylhäältä alas.
+Tämä on QWERTYn lisäksi toinen epäoptimaalinen jäänne kirjoituskoneiden ajalta.
+Olihan näppäinten varsien jotenkin ulotuttava pääasialliseen kirjoituslaitteistoon.
+Jos näppäimistöt suunniteltaisiin ensimmäistä kertaa nykyään ilman historiallista taakkaa, miksi tabulaattori-, näppäinlukko- ja shift-näppäimiä päätettäisiin kasvattaa eri pituisiksi siten, että loput kirjaimet joutuvat kuin väistämään toisiaan.
+Viistous ei sinänsä ole välttämättä epäergonomista,
+mutta esimerkiksi kaukana kotirivistä olevien numeronäppäinten löytäminen voi olla hankalaa,
+kun vaikkapa numero 5 on etusormen yläpuolella,
+vaikka sarakkeiden suoraan mennessä siinä pitäisi olla nelonen.</p>
+
+<p>Markkinoilla on näppäimistöjä, jotka ratkaisevat kaikki nämä ongelmat.
+Esimerkiksi Ergodox Ez [12] ja Voyager [13] ovat suosittuja vaihtoehtoja.
+Ne vain maksavat halvimmillaan runsaat kolmesataa euroa parilta,
+mahdollisia kuljetuskuluja ja tulleja huomioimatta,
+ja olen köyhä opiskelija, joten en aio hankkia sellaisia ainakaan vielä.</p>
+
+<p>Olisin kuitenkin paljon halunnut kyseisenlaisen näppäimistön.
+Runsas vuosi sitten yritin lievittää pulmaani tilaamalla
+Perixx Periboard-524B-näppäimistön.
+Näppäimistö on toiminut kiitettävästi,
+mutta sen sarakkeet eivät mene suoraan.
+Lisäksi näppäimistöllä ei ole mekaanisen näppäimistön hyötyjä.
+Muutoin näkemykseni siitä ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen,
+kun kirjoitin siitä geminikapselissani [14].</p>
+
+<p>Epäonnekseni tuhlasin rahaa – pian näppäimistön ostamisen jälkeen julkaistiin parempi vaihtoehto, jonka hankkiminen maksaa suunnilleen saman verran.
+Onnekseni voin hankkia sen paremman vaihtoehdon nyt, kun huomasin asian.
+Noin 10 kuukautta sitten
+eräs suomalainen tietotekniikan opiskelija julkaisi netissä ohjeet juuri tarpeeni täyttävän näppäimistön kokoamiseen.
+Näppäimistö on vieläpä suunniteltu juuri budjettiystävällisyys ja kokoamisen helppous mielessä.
+Näppäimistön nimi on Silakka54, ja sen kokoamisohjeet löytyvät GitHubista [15].
+Voit nähdä näppäimistön <a href="#fig3">Kuvassa 3</a>.
+Oletuksena näppäimistössä ei ole kallistavaa telinettä,
+mutta olen jo 3D-tulostanut sellaisen.
+Näppäimistöjä on saatavilla valmiiksi koottuina AliExpressistä,
+tai näppäimistön voi koota tilaamillaan osilla,
+kuten itse aion tehdä aidon vapaan lähdekoodin hengen mukaisesti.</p>
+
+<figure id="fig3">
+	<img src="/images/silakka54.png" alt="Kuva Silakka54-näppäimistöstä">
+	<figcaption>Kuva 3. Silakka54-näppäimistö. Kuva on <a href="https://github.com/Squalius-cephalus">Juho ”Squalius-cephalus” T.:n</a> ja se on lisensoitu <a href="/images/silakka54-license.txt">MIT-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Paremman asettelun lisäksi Silakka54:n hyötyjä ovat helppo muokattavuus,
+mekaanisten näppäinkytkinten tuoma tuntuma sekä QMK:n (tai Vialin) avulla muokattava firmware.
+Näppäimistöä voi muokata esimerkiksi sisältämään lisää kerroksia
+(vrt. AltGr:n pohjassa pitäminen,
+mutta eri näppäimen pohjassa pitäminen avaa pääsyn niihin merkkeihin,
+joita itse useimmiten tarvitsee),
+ja tavallisia näppäimiä voi asettaa toimimaan eri näppäiminä pohjaan painaessa
+– esimerkiksi välilyönnistä voi tehdä myös Ctrl-näppäimen.</p>
+
+<p>Koska näppäimistöasettelu määritellään firmware-tasolla,
+voi oman asettelunsa myös ottaa mukaan kaikkialle,
+minne näppäimistönsä saa mukaan.
+Itse aion hyödyntää tätä esimerkiksi sähköisessä EXAM-tenttijärjestelmässä,
+mikäli sallittua,
+sillä kyseinen järjestelmä pohjautuu ainoalle yleiselle käyttöjärjestelmälle,
+joka ei tarjoa Colemak-näppäimistöasettelua.</p>
+
+
+<p>Lopuksi maininnan ansainnee Thumb-Key,
+jota käytän näppäimistönä puhelimellani.
+Siinä näppäimet ovat suuremmat (ne ovat 4x4-ruudukossa),
+joten niihin on helpompi osua.
+Toki kääntöpuolena kaikki kirjaimet eivät mahdu näppäimille,
+mutta loput merkit saa kirjoitettua vetämällä oikeasta näppäimestä oikeaan suuntaan.
+Pidän isommista näppäimistä, muita perusteluja kyseiselle näppäimistölle en anna.</p>
+
+
+<p>En varmasti ole vielä valmis työskentelytapojeni optimoinnin kanssa.
+Tämä antoi kuitenkin katsauksen nykyään käyttämiini olennaisimpiin tekstinsyöttööni vaikuttaviin ratkaisuihin,
+niin ohjelmistojen kuin näppäimistöjen osalta.
+Ratkaisut ovat kaikki helposti kokeiltavissa, paitsi mahdollisesti Silakka54 – fyysisiä esineitä kun on hankala kokeilla heti netissä.
+Kokeilemalla ei menetä mitään ja kärsivällisellä harjoittelulla kokeilu voi olla sekä hyödyllinen että hauska.</p>
+
+
+<h2>Linkkejä ja lähteitä</h2>
+
+<p>
+[1] Vimin dokumentaatio. Vim-ohjelmassa saatavilla komennolla ":help", verkossa <a href="https://vimhelp.org/">vimhelp.org</a><br>
+[2] Ks. esim. <a href="https://vimawesome.com/">vimawesome.com</a><br>
+[3] Neovimin dokumentaation LSP-serverien konfiguroinnista: <a href="https://neovim.io/doc/user/lsp.html">neovim.io/doc/user/lsp.html</a><br>
+[4] <a href="https://distantwriting.co.uk/instruments.html">distantwriting.co.uk/instruments.html</a>, kuva 23<br>
+[5] W. A. Burt. Patentti laitteelle Typographer. 1829. United states patent and trademark office. Saatavilla <a href="https://ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/X005581?requestToken=eyJzdWIiOiJlYTExNzhhMy0xNTExLTQ1YTktOWJjMy0yMzdlYTNkYTM4NzgiLCJ2ZXIiOiIwODRjMTAzOC01ZGVjLTQwNjItOWUwNC05M2VjNzlmZWU1ZjUiLCJleHAiOjB9">ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/[...]</a>.<br>
+[6] Wikipedia: Printing telegraph. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph">en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph</a><br>
+[7] Wikipedia, kirjainten esiintyvyys. <a href="https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Letter_frequency&oldid=1295211904">en.wikipedia.org/wiki/Letter_frequency</a><br>
+[8] Colemakin verkkosivut: <a href="https://colemak.com/">colemak.com</a><br>
+[9] Wikipedia-artikkeli Colemakista: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Colemak">en.wikipedia.org/wiki/Colemak</a><br>
+[10] Colemakin suunnitteluprosessista: <a href="https://colemak.com/Design">colemak.com/Design</a><br>
+[11] Colemakin ergonomiset tekijät: <a href="https://colemak.com/Ergonomic">colemak.com/Ergonomic</a><br>
+[12] Ergodox Ez: <a href="https://ergodox-ez.com">ergodox-ez.com</a><br>
+[13] Voyager: <a href="https://zsa.io/voyager">zsa.io/voyager</a><br>
+[14] Geminilokini: ”Perixx budget split keyboard – first impression” <a href="gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi</a>, Verkkoportaalin kautta <a href="https://portal.mozz.us/gemini/cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">portal.mozz.us/[...]</a><br>
+[15] Silakka54 <a href="https://squalius-cephalus.github.io/silakka54">squalius-cephalus.github.io/silakka54</a><br>
+</p>
+
+<br>
+
+<p>
+*MinGW ei tietenkään ole Linux, mutta sen kautta sain ensikosketuksen GNU:n komentoriviohjelmiin.<br>
+**Oikeastaan teksti päätyy vain tekstikenttään, josta se sitten usein tallennetaan (kirjoitetaan) tiedostoon. 
+Usein tekstikentän sisältö myös vastaa kyseisen tiedoston sisältöä välitallennuksia vaille.
+Kuitenkaan tekstiä ei suoraan kirjoiteta tiedostoon
+kuten ei käytännössä missään tekstinmuokkausohjelmassa.
+Tosiasiassa tekstikentän ei tarvitse kuvata mitään tiedostoa,
+eikä sen sisältöjä tarvitse kirjoittaa mihinkään tiedostoon.<br>
+***Neovim sovelluksena vie vähemmän tilaa kuin Vim.<br>
+****Todellisuudessa käytin Svdvorakia, Dvorakin ruotsin kirjoittamiseen tarkoitettua versiota, koska oletus-dvorakista ei löydy ääkkösiäkään, toisin kuin oletus-colemakista.<br>
+</p>
+		</main>
+	</body>
+</html>
diff --git a/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt b/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
new file mode 100644
index 0000000..8295fd7
--- /dev/null
+++ b/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
@@ -0,0 +1,226 @@
+
+        yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
+        =================================
+
+Jos tämä virke ei mahdu 2 riville puhelimesi näytöllä, käännä laitetta, niin lukeminen on helpompaa.
+
+Tietokoneiden alkuaikoina ihmisen ja tietokoneen
+välinen kommunikaatio tapahtui pääosin tekstin
+välityksellä. Komentokehotteeseen kirjoitettiin
+tekstikomento ja suoritettu ohjelma tulosti käyt-
+täjälle yhtä lailla tekstipohjaisen vastauksen.
+Kun internet saapui, kommunikoivat ihmiset myös 
+toistensa kanssa tekstin välityksellä: esimerkik-
+si sähköpostit olivat aluksi raakatekstiä.
+
+Nykyään pelkkään tekstiin (raakateksti, “plain
+text”) törmää harvoin ja sitä kavahdetaan. En pie-
+nempänä ymmärtänyt edes, mistä raakatekstissä on
+kyse. Tietokoneet esittäytyivät minulle word-doku-
+menttien, verkkosivustojen ja pdf-tiedostojen
+kautta. En tajunnut, että tietokoneissa taustalla
+toimii raaempaa tekstiä. Suurin osa muista ikäi-
+sistäni ovat varmasti lähteneet samasta käsityk-
+sestä, vaikka ovatkin ehkä löytäneet raakateks-
+tinkin varttuessaan.
+
+Teksti on monissa dokumenteissa pääsisältö, mutta
+raakatekstin ja verkkosivujen tai pdf-dokumenttien
+ero on siinä, että jälkimmäisissä dokumentin suun-
+nittelija on vastuussa myös dokumentin ulkoasusta
+ja voi lisätä siihen multimediaa. Verkko-ohjel-
+moija suunnittelee verkkosivun ulkoasun ja lisää
+sille videoita, ja word-dokumentin kirjoittaja
+muuttaa dokumentin fonttia ja lisää siihen kuvia.
+
+Raakatekstissä mikään tästä ei ole mahdollista.
+Raakatekstiä on se, mitä Windows-käyttäjä kirjoit-
+taa Notepadiin. Raakatekstistä koostuu myös tämä
+blogipostaus.
+
+Ohjelmistotasolla raakateksti koostuu tavuista,
+joista jokainen vastaa tiettyä merkkiä. Nykyään
+käytännössä kaikki raakateksti noudattaa UTF-8
+-standardia, joka määrittelee tavujen ja merkkien
+vastaavuudet. 01000001 vastaa isoa A:ta, 01000010
+isoa B:tä, 0011 1111 kysymysmerkkiä ja niin edel-
+leen. Jotkin merkit koostuvat useammasta tavusta,
+koska kahdeksan nollaa tai ykköstä ei riitä esit-
+tämään kaikkia merkkejä — näin jopa emojeille löy-
+tyy tuki UTF-8 -tekstistä, mikäli fontti sallii🥳
+
+Käyttöön raakateksti pääsee nykyään harvoin — jopa
+yksinkertaiset muistiinpanot kirjoitetaan esimer-
+kiksi Google Docsiin. Se on harmillista, koska
+raakatekstillä on ominaisuuksia, jotka tekevät
+siitä monissa tapauksissa käyttökelpoisempaa kuin
+mistään muusta datan muodosta.
+
+Raakatekstin kaksi suurinta hyötyä ovat sen yksin-
+kertaisuus ja kaikkialla toimivuus. Tekstin for-
+maatista vallitsee suurempi yksimielisyys kuin
+muiden formaattien osalta ja se on yksikäsittei-
+sempää.
+
+Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta
+raakateksti toimii mainiosti tietokoneohjelmien
+kanssa kommunikointiin ja niiden välillä tapahtu-
+vaan tiedonvaihtoon. On helppoa kirjoittaa
+ohjelma, joka lukee tekstiä. Ohjelma tietää mitä
+se lukee, koska teksti on hyvin standardisoitua.
+Lisäksi se saa datan puhtaana — sen ei tarvitse
+eritellä sille olennaista informaatiota ympäröi-
+västä ihmissilmälle tarkoitetusta esitystapaa kos-
+kevasta informaatiosta kuten tekstin sijainnista
+tai fontista.
+
+Tämä mahdollistaa tekstipohjaisten ohjelmien käy-
+tön tehokkaaseen tiedon muokkaamiseen, “skriptaa-
+miseen”. Otetaan esimerkiksi aloitus- ja lopetus-
+puheiden koostaminen. Miksaan välillä Lohjan seu-
+rakunnan messuja ja lähetän ne radioon. Lähetysten
+alkuun ja loppuun lausutaan lyhyet ns. spiikit,
+jotka koostan aluksi tekstinä. Tykkään kerätä
+spiikkien muuttuvat tiedot edellisen päivän iltana
+puhelimeeni tekstitiedostoon, ja kun tulen aamulla
+kirkolle, kirjoitan vain tietokoneella:
+
+ $ nc -l 1234 >> Desktop/Spiikit/2020-01-01.txt
+
+ja puhelimellani
+
+ $ nc 10.10.16.231 1234 < infot.txt
+
+ja olen näin saanut liitettyä tarpeelliset tiedot
+puhelimeltani oikeaan tiedostoon seurakunnan
+tietokoneella. Mikään tästä ei toimisi — ainakaan
+läheskään yhtä hyvin — jos käyttäisin raakatekstin
+sijaan vaikkapa `.docx`-dokumentteja. Erilaisia
+tekstipohjaisia ohjelmia voi yhdistellä vielä
+käyttökelpoisemmin ja monipuolisemmin: Wikipedi-
+asta löytyy hyvä esimerkki [1] (linkki dokumentin
+lopussa).
+
+Pelkän tekstin mukana ei myöskään tule turhaa tie-
+toa, kuten fonttia, tekstin väriä, videoita tai —
+raakatekstiin keskittyvien protokollien yhtey-
+dessä — evästeitä. Lukijan ei siis tarvitse odot-
+taa, kun verkkosivu lataa kymmenien megatavujen
+kokoista videota hipstereistä hyppimässä kännyköi-
+densä kanssa (ks. `https://agt.fi`) ja miettiä,
+mistä hän saisi paremman nettiliittymän tai kirota
+esimerkiksi VPN:n tai Tor-verkon hitautta. Sen
+sijaan hän pääsee lähes välittömästi muutaman
+(kymmenen) kilotavun kokoisen, hänen kannaltaan
+olennaisen tekstisisällön pariin. Resursseja
+säästyy ja joidenkin mielestä tiedonsaanti on näin
+myös mukavampaa.
+
+Raakateksti on tehokasta tietojenkäsittelyssä,
+mutta mitä tapahtuu, kun päättää tietoisesti käyt-
+tää sitä osuvamman formaatin sijaan? Mitä käy esi-
+merkiksi, kun kirjoittaa blogipostauksen pelkällä
+tekstillä verkkosivuilla tavallisesti käytetyn
+HTML-merkintäkielen sijaan?
+
+HTML:n käyttäminen tarjoasi mahdollisuuden lisätä
+tekstiin linkkejä ja kuvia. Lisäksi se tarjoaa
+tavan viestittää dokumentin eri osia — koodissa
+lukee, mikä osio on tarkoitettu valikoksi, mistä
+löytyy pääsisältö ja mikä sen sisällä on otsikko
+ja mikä taas alaotsikko.
+
+Kuten rajoitteiden kanssa yleensä käy, pakottaa
+pelkän tekstin käyttäminen kirjoittajan ylittämään
+formaatin asettamat rajoitukset ja kannustaa näin
+luovuuteen. Jos tekstidokumenttiin tahtoo lisätä
+linkin, täytyy se kirjoittaa auki. Voin esimer-
+kiksi kertoa, että HTML:n standardi löytyy osoit-
+teesta `https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2854`.
+Linkin auki kirjoittamisesta on yllättävää
+hyötyä: lukija näkee välittömästi minne se vie.
+Lisäksi se toimii, vaikka dokumentin tulostaisi
+paperille.
+
+Kuvien välittäminen tekstin kautta taas on luonut
+kokonaisen taiteen alan, nimittäin ASCII-taiteen.
+Siinä kuva esitetään raakatekstin tarjoamien merk-
+kien puitteissa. Yksinkertaisia kaaviokuvia on
+tietyissä tapauksissa varsin helppokin piirtää:
+         ________________________________
+        |                                |                    
+        |     H   H   H          CH3     |                    
+        |     |   |   |           \      |                    
+        | H - C - C - C - OH       C = O |                    
+        |     |   |   |            |     |                    
+        |     H   H   H            OH    |                    
+        |________________________________|
+             Propanoli ja etaanihappo
+              _____________________
+             |             _       |
+             |             v       |
+             |      --------->     |
+             |                     |
+             |          ^  _       |
+             |          |  N       |
+             |          |          |
+             |          |          |
+             |       ___|___       |
+             |      |       |      |
+             | _ <--|       |      |
+             | Fµ   |   |   |      |
+             | _____|___|___|_____ |
+             |          | _        |
+             |          | G        |
+             |          v          |
+             |_____________________|
+                 Liukuva kappale
+
+ (huom. kuvien näkemiseksi selaimesi on käytettävä
+  tiedoston näyttämiseen tasavälistä fonttia)
+
+Kaaviokuvien lisäksi on myös ASCII-taidetta, jossa
+paino on nimenomaan sanalla 'taide'. Netistä löy-
+tyy paljon ASCII-taiteen kokoelmia, esimerkiksi
+osoitteesta `https://www.asciiart.eu` ja
+`https://ascii.mozz.us:7070`.
+
+Tekstin arvaamattoman kauneuden, sen tehokkuuden
+ja vähän turhan informaation vuoksi internetissä
+on syntynyt uusia yhteisöjä ja protokollia raaka-
+tekstin ympärille. Ylläpidän itse esimerkiksi
+geminikapselia osoitteessa
+“gemini://gemini.jorl.fi”. Geminin kuvauksen
+ensimmäinen lause on vapaasti suomennettuna:
+“Gemini on uusi, yhteenlinkitettyjä tekstidoku-
+mentteja tukeva internet-teknologia.” [2] Muitakin
+protokollia ja yhteisöjä on, joista hyvän otoksen
+saa esimerkiksi Michael Lazarin kotisivujen etusi-
+vulta `https://mozz.us`.
+
+Lopulta on myös huomioitava, että käytännössä
+kaikki tietokoneohjelmat kirjoitetaan raakateks-
+tinä. Projektieni tiedostot ovat luettavissa
+netissä tekstinä. [3] (Ja kuka kirjoittaisi tieto-
+koneohjelmia Wordilla? Siitä on olemassa jopa
+satiirinen Youtube-video! [4]) Suuri osa tiedonvä-
+litysprotokollista on määritelty raakateksti
+lähtökohtana.  Raakateksti siis muodostaa tietoko-
+neiden ja laskennan selkärangan.
+
+Jos tahdomme oppia käyttämään tietokoneita tehok-
+kaammin ja sulavammin, tulisi raakatestistä ja
+sen käsittelystä siis tehdä normi eikä pelottavien
+hakkerien tapa. Näin myös ymmärtäisimme paremmin
+tietokoneita — ja ehkä löytäisimme osan tekstin
+kadotettua kauneutta.
+
+
+                     Viitteet
+                     --------
+
+[1] https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Pipeline_(Unix)&oldid=1219096916#Example
+[2] https://geminiprotocol.net
+   gemini://geminiprotocol.net
+[3] Esim. https://jorl.fi/git/stdu/Makefile
+[4] https://www.youtube.com/watch?v=X34ZmkeZDos
diff --git a/generated/blog/otherpost.txt b/generated/blog/otherpost.txt
new file mode 100644
index 0000000..a9f90fd
--- /dev/null
+++ b/generated/blog/otherpost.txt
@@ -0,0 +1,4 @@
+
+This is a plain text file
+
+* Please do not modify this !
diff --git a/generated/blog/post.html b/generated/blog/post.html
new file mode 100644
index 0000000..4a690b4
--- /dev/null
+++ b/generated/blog/post.html
@@ -0,0 +1,210 @@
+<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+"http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" lang="fi" xml:lang="fi">
+<head>
+<!-- 2026-06-12 Fri 00:14 -->
+<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=utf-8" />
+<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1" />
+<title>&lrm;</title>
+<meta name="author" content="Joel Kronqvist" />
+<meta name="generator" content="Org Mode" />
+<style type="text/css">
+  #content { max-width: 60em; margin: auto; }
+  .title  { text-align: center;
+             margin-bottom: .2em; }
+  .subtitle { text-align: center;
+              font-size: medium;
+              font-weight: bold;
+              margin-top:0; }
+  .todo   { font-family: monospace; color: red; }
+  .done   { font-family: monospace; color: green; }
+  .priority { font-family: monospace; color: orange; }
+  .tag    { background-color: #eee; font-family: monospace;
+            padding: 2px; font-size: 80%; font-weight: normal; }
+  .timestamp { color: #bebebe; }
+  .timestamp-kwd { color: #5f9ea0; }
+  .org-right  { margin-left: auto; margin-right: 0px;  text-align: right; }
+  .org-left   { margin-left: 0px;  margin-right: auto; text-align: left; }
+  .org-center { margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; }
+  .underline { text-decoration: underline; }
+  #postamble p, #preamble p { font-size: 90%; margin: .2em; }
+  p.verse { margin-left: 3%; }
+  pre {
+    border: 1px solid #e6e6e6;
+    border-radius: 3px;
+    background-color: #f2f2f2;
+    padding: 8pt;
+    font-family: monospace;
+    overflow: auto;
+    margin: 1.2em;
+  }
+  pre.src {
+    position: relative;
+    overflow: auto;
+  }
+  pre.src:before {
+    display: none;
+    position: absolute;
+    top: -8px;
+    right: 12px;
+    padding: 3px;
+    color: #555;
+    background-color: #f2f2f299;
+  }
+  pre.src:hover:before { display: inline; margin-top: 14px;}
+  /* Languages per Org manual */
+  pre.src-asymptote:before { content: 'Asymptote'; }
+  pre.src-awk:before { content: 'Awk'; }
+  pre.src-authinfo::before { content: 'Authinfo'; }
+  pre.src-C:before { content: 'C'; }
+  /* pre.src-C++ doesn't work in CSS */
+  pre.src-clojure:before { content: 'Clojure'; }
+  pre.src-css:before { content: 'CSS'; }
+  pre.src-D:before { content: 'D'; }
+  pre.src-ditaa:before { content: 'ditaa'; }
+  pre.src-dot:before { content: 'Graphviz'; }
+  pre.src-calc:before { content: 'Emacs Calc'; }
+  pre.src-emacs-lisp:before { content: 'Emacs Lisp'; }
+  pre.src-fortran:before { content: 'Fortran'; }
+  pre.src-gnuplot:before { content: 'gnuplot'; }
+  pre.src-haskell:before { content: 'Haskell'; }
+  pre.src-hledger:before { content: 'hledger'; }
+  pre.src-java:before { content: 'Java'; }
+  pre.src-js:before { content: 'Javascript'; }
+  pre.src-latex:before { content: 'LaTeX'; }
+  pre.src-ledger:before { content: 'Ledger'; }
+  pre.src-lisp:before { content: 'Lisp'; }
+  pre.src-lilypond:before { content: 'Lilypond'; }
+  pre.src-lua:before { content: 'Lua'; }
+  pre.src-matlab:before { content: 'MATLAB'; }
+  pre.src-mscgen:before { content: 'Mscgen'; }
+  pre.src-ocaml:before { content: 'Objective Caml'; }
+  pre.src-octave:before { content: 'Octave'; }
+  pre.src-org:before { content: 'Org mode'; }
+  pre.src-oz:before { content: 'OZ'; }
+  pre.src-plantuml:before { content: 'Plantuml'; }
+  pre.src-processing:before { content: 'Processing.js'; }
+  pre.src-python:before { content: 'Python'; }
+  pre.src-R:before { content: 'R'; }
+  pre.src-ruby:before { content: 'Ruby'; }
+  pre.src-sass:before { content: 'Sass'; }
+  pre.src-scheme:before { content: 'Scheme'; }
+  pre.src-screen:before { content: 'Gnu Screen'; }
+  pre.src-sed:before { content: 'Sed'; }
+  pre.src-sh:before { content: 'shell'; }
+  pre.src-sql:before { content: 'SQL'; }
+  pre.src-sqlite:before { content: 'SQLite'; }
+  /* additional languages in org.el's org-babel-load-languages alist */
+  pre.src-forth:before { content: 'Forth'; }
+  pre.src-io:before { content: 'IO'; }
+  pre.src-J:before { content: 'J'; }
+  pre.src-makefile:before { content: 'Makefile'; }
+  pre.src-maxima:before { content: 'Maxima'; }
+  pre.src-perl:before { content: 'Perl'; }
+  pre.src-picolisp:before { content: 'Pico Lisp'; }
+  pre.src-scala:before { content: 'Scala'; }
+  pre.src-shell:before { content: 'Shell Script'; }
+  pre.src-ebnf2ps:before { content: 'ebfn2ps'; }
+  /* additional language identifiers per "defun org-babel-execute"
+       in ob-*.el */
+  pre.src-cpp:before  { content: 'C++'; }
+  pre.src-abc:before  { content: 'ABC'; }
+  pre.src-coq:before  { content: 'Coq'; }
+  pre.src-groovy:before  { content: 'Groovy'; }
+  /* additional language identifiers from org-babel-shell-names in
+     ob-shell.el: ob-shell is the only babel language using a lambda to put
+     the execution function name together. */
+  pre.src-bash:before  { content: 'bash'; }
+  pre.src-csh:before  { content: 'csh'; }
+  pre.src-ash:before  { content: 'ash'; }
+  pre.src-dash:before  { content: 'dash'; }
+  pre.src-ksh:before  { content: 'ksh'; }
+  pre.src-mksh:before  { content: 'mksh'; }
+  pre.src-posh:before  { content: 'posh'; }
+  /* Additional Emacs modes also supported by the LaTeX listings package */
+  pre.src-ada:before { content: 'Ada'; }
+  pre.src-asm:before { content: 'Assembler'; }
+  pre.src-caml:before { content: 'Caml'; }
+  pre.src-delphi:before { content: 'Delphi'; }
+  pre.src-html:before { content: 'HTML'; }
+  pre.src-idl:before { content: 'IDL'; }
+  pre.src-mercury:before { content: 'Mercury'; }
+  pre.src-metapost:before { content: 'MetaPost'; }
+  pre.src-modula-2:before { content: 'Modula-2'; }
+  pre.src-pascal:before { content: 'Pascal'; }
+  pre.src-ps:before { content: 'PostScript'; }
+  pre.src-prolog:before { content: 'Prolog'; }
+  pre.src-simula:before { content: 'Simula'; }
+  pre.src-tcl:before { content: 'tcl'; }
+  pre.src-tex:before { content: 'TeX'; }
+  pre.src-plain-tex:before { content: 'Plain TeX'; }
+  pre.src-verilog:before { content: 'Verilog'; }
+  pre.src-vhdl:before { content: 'VHDL'; }
+  pre.src-xml:before { content: 'XML'; }
+  pre.src-nxml:before { content: 'XML'; }
+  /* add a generic configuration mode; LaTeX export needs an additional
+     (add-to-list 'org-latex-listings-langs '(conf " ")) in .emacs */
+  pre.src-conf:before { content: 'Configuration File'; }
+
+  table { border-collapse:collapse; }
+  caption.t-above { caption-side: top; }
+  caption.t-bottom { caption-side: bottom; }
+  td, th { vertical-align:top;  }
+  th.org-right  { text-align: center;  }
+  th.org-left   { text-align: center;   }
+  th.org-center { text-align: center; }
+  td.org-right  { text-align: right;  }
+  td.org-left   { text-align: left;   }
+  td.org-center { text-align: center; }
+  dt { font-weight: bold; }
+  .footpara { display: inline; }
+  .footdef  { margin-bottom: 1em; }
+  .figure { padding: 1em; }
+  .figure p { text-align: center; }
+  .equation-container {
+    display: table;
+    text-align: center;
+    width: 100%;
+  }
+  .equation {
+    vertical-align: middle;
+  }
+  .equation-label {
+    display: table-cell;
+    text-align: right;
+    vertical-align: middle;
+  }
+  .inlinetask {
+    padding: 10px;
+    border: 2px solid gray;
+    margin: 10px;
+    background: #ffffcc;
+  }
+  #org-div-home-and-up
+   { text-align: right; font-size: 70%; white-space: nowrap; }
+  textarea { overflow-x: auto; }
+  .linenr { font-size: smaller }
+  .code-highlighted { background-color: #ffff00; }
+  .org-info-js_info-navigation { border-style: none; }
+  #org-info-js_console-label
+    { font-size: 10px; font-weight: bold; white-space: nowrap; }
+  .org-info-js_search-highlight
+    { background-color: #ffff00; color: #000000; font-weight: bold; }
+  .org-svg { }
+</style>
+<link rel="stylesheet"type="text/css" href="../static/global.css">
+</head>
+<body>
+<div id="content" class="content">
+<div id="outline-container-org51314e9" class="outline-2">
+<h2 id="org51314e9">Test Org post</h2>
+<div class="outline-text-2" id="text-org51314e9">
+<p>
+This is a test org post.
+</p>
+</div>
+</div>
+</div>
+</body>
+</html>
diff --git a/generated/blog/tekstinsyotto.html b/generated/blog/tekstinsyotto.html
new file mode 100644
index 0000000..9ae7d80
--- /dev/null
+++ b/generated/blog/tekstinsyotto.html
@@ -0,0 +1,312 @@
+<!DOCTYPE html>
+<html lang="fi">
+	<head>
+		<meta charset="utf-8">
+		<meta name="viewport" content="width=device-width, initial-scale=1.0">
+		<link href="/static/global.css" rel="stylesheet" type="text/css">
+		<title>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</title>
+	</head>
+
+	<body>
+		<a id="skiptocontent" href="#content">Siirry pääsisältöön</a>
+		<header>
+			<a href="/fi/">FI</a> · <a href="/en/">EN</a>
+		</header>
+		<main id="content">
+			<h1>Tarina toimivamman tekstinsyöttämiseni taustalla</h1>
+
+<p>Näppäimistöni ovat aina herättäneet hilpeyttä ystävieni keskuudessa.
+Koska ensimmäisessä blogikirjoituksessani kerroin, kuinka näppärää raakateksti voi olla,
+lienee sopivaa luoda katsaus,
+miten kirjoitan ohjelmakoodia ja muuta raakatekstiä tietokoneella,
+  ja kuinka ohjelmisto- ja laitteistoratkaisuni tekstinmuokkauksen suhteen ovat muuttuneet ajan saatossa.</p>
+
+
+<p>Joskus lukion alkupuolella siirryin asteittain käyttämään Linuxia,
+ensin MinGW:n* kautta, sen jälkeen rinnakkain Windowsin kanssa
+ja myöhemmin ainoana käyttöjärjestelmänäni.
+Linuxin muokattavuus auttoi minua ymmärtämään,
+että kykenen itse vaikuttamaan siihen,
+miten ergonomisesti ja tehokkaasti kykenen työskentelemään tietokoneellani.</p>
+
+<p>Kun etsin tietoa netistä ratkaistakseni erinäisiä haasteita,
+en voinut olla törmäämättä mainintoihin Vim-ohjelmasta.
+Se on juurikin eräs ratkaisuista,
+jotka ovat auttaneet minua parantamaan työskentelyni sujuvuutta.</p>
+
+<p>Vim on tehokas tilapohjainen tekstinmuokkausohjelma.
+Sen tärkeimmät tilat ovat liiketila ja tekstinsyöttötila.
+Tekstinsyöttötilassa kirjoitettu teksti päätyy kulloinkin auki olevaan tiedostoon**.
+Liiketilassa taas voi siirtää kursoria ja suorittaa komentoja.
+Liiketilan erillisyys tekstinsyöttötilasta on äärimmäisen hyödyllistä;
+liiketilassa se mahdollistaa tavallisten kirjainten käytön liikkumis- ja yleiskomentoja vastaavina näppäinyhdistelminä.
+Kursoria liikutetaan HJKL-näppäimillä nuolinäppäinten tavoin,
+"N G" siirtää kursorin riville N, "$" taas rivin loppuun,
+"y y" kopioi rivin, jolla kursori on ja niin edelleen.
+Kaikkeen löytyy näppäinyhdistelmä.
+  Liiketilassa on helppoa yhdistellä, toistaa ja ketjuttaa komentoja.
+Vimin etsi ja korvaa -toiminto on tehokkain, minkä olen nähnyt missään koodieditorissa.</p>
+
+<p>Tehokkaan tekstinmuokkauksen lisäksi
+Vimin toimintaa voi muokata tarkemmin kuin useimpia muita tekstinmuokkausohjelmia.
+Yksi osa tätä on nimenomaan liiketila – voit helposti lisätä näppäinyhdistelmiä, jotka tekevät mitä ikinä tahdot.
+Pitkälti kaikkia varsin laajassa dokumentaatiossa [1] mainittuja komentoja ja muuttujia voi muokata omien mieltymystensä mukaan.
+Vimiin on saatavilla runsaasti lisäosia [2], jotka voivat esimerkiksi lisätä Vimin yhteensopivuutta muiden ohjelmien kanssa.
+Olen sittemmin siirtynyt käyttämään Neovimiä.
+Se on Vimin modernimpi ja toteutukseltaan kevyempi***, mutta käytännössä samat ominaisuudet sisältävä versio.
+Neovim sisältää sisäänrakennettuna jopa LSP-tuen [3].
+LSP:n tiedoilla se kykenee muun muassa huomauttamaan tekstin muokkaajaa virheistä tämän työstämässä lähdekoodissa.
+Käytännössä ohjelma muuttuu LSP-serverin avulla täysiveriseksi IDE:ksi.</p>
+
+<p>Mikäli Vimin kuvaus jäi epäselväksi, on sen itse kokeileminen ja oppiminen sangen helppoa.
+Sitä oppii käyttämään katsomalla pari tutoriaalia YouTubesta (esim. <a href="https://youtu.be/-txKSRn0qeA">youtu.be/-txKSRn0qeA</a>) ja tekemällä
+Vimiin sisäänrakennetun tutoriaalin kirjoittamalla ":tutor" ja painamalla enteriä.
+Jos Vimin asennus ei vielä houkuta,
+löytyy samainen tutoriaali netistä,
+esimerkiksi osoitteesta <a href="https://remarkablemark.org/vimtutor/">remarkablemark.org/vimtutor/</a>.</p>
+
+
+<p>Viime aikoina olen myös tehnyt kokeiluja GNU Emacs -kehitysympäristön parissa,
+ja olen vaikuttunut sen kyvyistä.
+Lisäosien voimalla käytän sitä toistaiseksi kuitenkin enimmäkseen Vimin tavoin.
+On muutenkin järkevää jättää sen käsittely myöhemmäksi –
+se on luonteeltaan lähempänä käyttöjärjestelmää kuin tekstinmuokkausohjelmaa.</p>
+
+
+<p>Toinen suuri muutos,
+jonka tein vaihdettuani Linuxiin,
+oli näppäimistöasetteluni vaihtaminen.
+En koskaan oppinut kymmensormijärjestelmää kunnolla QWERTY-asettelulla,
+muun muassa oudosti aseteltujen näppäinten vuoksi,
+jotka hankaloittivat kymmensormijärjestelmän oikeaoppista käyttöä.
+Lienee kuitenkin paikallaan selventää,
+miksi QWERTY ei ollut minulle – ja tuskin muillekkaan paljon kirjoittaville – toimivin näppäimistöasettelu.</p>
+
+<p>QWERTY-asettelu kehitettiin aikanaan pääasiassa kirjoituskoneille.
+Erilaisia asetteluita oli olemassa paljon, joista varhaisimmissa
+näppäimet olivat käytännössä vain aakkosjärjestyksessä [4,5].
+Ensimmäisessä sähkeistä suoraan luettavaa tekstiä – morsekoodin sijaan – tuottavassa lennätikoneessa kirjaimet olivat aakkosjärjestyksen lisäksi kaikki samassa rivissä [6].
+Koska sellaisella näppäimistöllä oli vaivalloista kirjoittaa, siirrettiin kirjaimet kolmeen riviin ja numerot neljänteen.
+Nyt peräkkäin ja vierekkäin olevat näppäimet saattoivat kuitenkin painaessa juuttua toisiinsa.
+Ratkaisuna näppäimet aseteltiin siten, että useimmiten käytetyt näppäimet eivät olleet vierekkäin.</p>
+
+<p>Monilla Youtube-videoilla, joihin törmäsin todennäköisesti Linux-mielenkiintoni ja Youtuben algoritmin vuoksi,
+perusteltiin toiseen näppäimistöasetteluun vaihtamista jotakuinkin vastaavasti.
+Niillä vihjattiin, ettei ole järkevää, että useimmiten käytetyt kirjaimet ovat hajallaan ympäri näppäimistöä.
+<a href="#fig1">Kuvasta 1</a> näkee helposti,
+kuinka yleisimmin käytettyjä kirjaimia vastaavat näppäimet ovat QWERTYllä kaukana toisistaan.
+Mistä muusta muutokset ihmisten käytöksessä nykyään johtuisivat kuin YouTubesta.</p>
+
+<figure id="fig1">
+    <img src="/img/qwerty.png" alt="Kuva QWERTY-näppäimistöstä korostuksilla"> 
+    <figcaption>Kuva 1. Englanninkielinen QWERTY-asettelu, jossa näppäimiä on tummennettu sen perusteella, kuinka paljon niitä vastaavat kirjaimet esiintyvät teksteissä Wikipedian mukaan [7]. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Ei ole perusteltua sanoa, että näppäinten asettelua näppäimistölle ei olisi aikanaan mietitty.
+Olisi kuitenkin järkevämpää, että useimmiten käytetyt näppäimet olisivat niin kutsutulla kotirivillä,
+jolla sormia oletusarvoisesti pidetään näppäimistöä käytettäessä.
+Tällöin sormien tarvitsisi harvemmin jättää kotirivi,
+kasvattaen kirjoitusnopeutta ja lyhentäen matkaa, joka sormien on kuljettava näppäimistön yllä.</p>
+
+<p>Joidenkin kokeilujen kautta päädyin käyttämään Colemak-näppäimistöasettelua [8].
+Vuosilukujen valossa sen voidaan olettaa olevan QWERTYä paremmin suunniteltu.
+QWERTY syntyi 1800- ja 1900-luvuilla.
+Colemak puolestaan on suunniteltu 2000-luvulla [9] tehokkuutta ergonomisuutta ajatellen [8].
+Tietokoneet oli kehitetty jo pitkälle, kun Colemak suunniteltiin,
+joten sitä luodessa voitiin paremmin ottaa huomioon tekijöitä, jotka vaativat laajamittaisempaa laskennallista analyysiä.
+Esimerkiksi saman sormen peräkkäisiä kirjainpainalluksia,
+saman käden kirjainpainalluksia ja kotirivin eri puolille vuoroin kurottavia (esim. ”minimi” QWERTYllä) näppäily-yhdistelmien esiintyvyyksiä on voitu minimoida [10, 11].
+Yksinkertaisin argumentti Colemakin puolesta lienee se,
+että useimmin käytetyt näppäimet sijaitsevat kotirivillä,
+kuten <a href="#fig2">Kuvasta 2</a> näkyy.</p>
+
+<figure id="fig2">
+    <img src="/img/colemak.png" alt="Kuva Colemak-näppäimistöstä korostuksilla">
+    <figcaption>Kuva 2. Colemak, värikoodi tuotettu samoin kuin <a href="#fig1">Kuvassa 1</a>. Tämä tuottamani kuva on vapaasti käytettävissä <a href="https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/legalcode.en">CC0-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Colemak on toiminut hyvin omassa käytössäni.
+Uudella asettelulla kirjoittamista harjoitellessa näppäimistöni näppäinhatut olivat fyysisesti yhä QWERTY-asettelussa.
+Koska en voinut tarkastaa näppäimen sijaintia silmilläni,
+opin kirjoittamaan katsomatta näppäimistöä ollenkaan,
+mikä oli ollut minulle QWERTYä käyttäessä hankalaa.
+Kirjoittaminen myös on myös tuntunut mukavammalta;
+sormien tarvitsee harvemmin poistua kotiriviltä ja epämukavia näppäilysarjoja tuntuu esiintyvän harvemmin.</p>
+
+<p>On tietysti hyvä huomata, että Colemak on suunniteltu nimenomaan englannin kirjoittamista varten.
+Tahdon itse käyttää kaikista järkevistä käyttöjärjestelmistä löytyvää yleisnäppäimistöä,
+joka on samoin aseteltu riippumatta kielestä, jota kirjoitan.
+Koska kirjoitan paljon sekä suomea että englantia, ja joskus ruotsia,
+joudun joka tapauksessa näppäimistöasettelua valitessa tekemään kompromissin kielten välillä,
+tai valitsemaan jonkun harrastelijan tekemän esoteerisen useamman kielen yhdistävän näppäimistöasettelun,
+jota tuskin on todettu toimivaksi käytössä.
+Kaikeksi onneksi Suomeakin kirjoittaessa Colemak on tuntunut minusta luontevammalta kuin QWERTY.</p>
+
+<p>Alun perin kokeilin ensimmäisenä näppäimistöasettelunani QWERTYn jälkeen Dvorakia****.
+Saatoin mututuntumalla kirjoittaa Dvorakilla nopeammin kuin Colemakilla,
+mutta sillä kirjoittaminen oli käsilleni epämukavaa, etenkin oikealle pikkurillilleni,
+joka joutui usein kurkottamaan L-näppäimen perään.
+Hiljalleen ymmärsin,
+että itselle sopivaa näppäimistöasettelua valitessa
+olennaisinta on asettelun ergonomisuus eikä kirjoitusnopeus.
+Mitä hyötyä on nopeasta kirjoitustyylistä,
+jos ei voi kirjoittaa rasitusvamman vuoksi.</p>
+
+<p>Näppäimistöasettelua valitessani minulle oli tärkeää myös erikoismerkkien helppo saatavuus.
+Dvorakissa ei ollut juurikaan erikoismerkkejä, ei edes AltGr:n takana.
+Colemakilla käytettävissäni ovat helposti muun muassa paljon käyttämäni
+nk. ysiysi-lainausmerkit ‘”’ (AltGr+Shift+0)
+sekä m-viiva ‘–’ (AltGr+-), ja mukavuuksina esimerkiksi
+numeroiden potenssiversioita ‘¹²³’.</p>
+
+<p>Voit saada ensikosketuksen Colemakiin netissä esim. nopeuspelin <a href="https://gnusenpai.net/colemakclub/">gnusenpai.net/colemakclub/</a> kautta.
+Asennus-/käyttöönotto-ohjeet Colemakille puolestaan löytyvät osoitteesta <a href="https://colemak.com/Download">colemak.com/Download</a>.
+Muitakin eri tarkoituksiin optimoituja näppäimistöasetteluja löytyy runsaasti netistä,
+mutta Colemak lienee kaikista testatuin ja luotetuin vaihtoehto,
+joka löytyy monista laitteista vaihtoehtona ilman erillistä asennusta.
+</p>
+
+
+<p>Kiinnostuttuani näppäimistöasetteluni ergonomisuudesta aloin pohtimaan myös fyysisen näppäimistöni ergonomisuutta.
+Aloitetaan hyvin yksinkertaisella ajatusleikillä.
+Kuvittele olevasi pöydän ääressä ennen ateriaa.
+Miten asetat kätesi rennosti pöydälle eteesi?
+Entä jos niiden on oltava ainakin hieman erillään eikä yhdessä?
+Todennäköisesti kätesi olisivat keskemmällä kuin kyynärpääsi.
+On luultavaa,
+että ranteesi olisivat suorina,
+verrattuna esimerkiksi asentoon,
+jossa pikkurillejä taittaa kohti kyynärluita.
+Lopulta on yleistä, että kämmenesi eivät olisi olleet litteinä pöytää vasten,
+vaan että ranteesi peukalopuoli osoitti joko suoraan ylös tai hieman yläviistoon.</p>
+
+<p>Tavallinen näppäimistö pakottaa kädet epäluonnolliseen suppuun.
+Kuvittele ranteesi suoraan sormiesi takana.
+Vie sitten sormesi näppäimistön kotiriville.
+Joudut taittamaan pikkurilliäsi kohti kyynärluutasi.
+Epämukava asento, eikö?
+Ongelma ratkeaa jakamalla näppäimistö keskeltä kahtia .
+Tällöin eri puoliskot voi asettaa itselleen mieluisiin kulmiin
+ja itselleen mieluiselle leveydelle
+siten, että ranteet saavat olla suorassa.
+Samalla lapasi ja hartiasi pääsevät rentoutumaan.</p>
+
+<p>Ranteita on myös mukava kallistaa nostamalla peukkut ylemmäs kuin pikkurillit.
+Nyt kun näppäimistösi on kahdessa osassa,
+voit vapaasti kallistaa ne kulmaan, joka on ranteillesi mieluinen.
+Ainakin, jos näppäimistöillä on telineet,
+jotka sallivat niiden kallistamisen kätevästi.
+Jotkut kirjoittavat jopa näppäimistönpuolikkaat lähes pystysuorassa.</p>
+
+<p>Lopulta mielenkiintoisena huomiona on varsin kummallista, että näppäimistöjen sarakkeet ovat useimmiten viistossa eivätkä suoraan ylhäältä alas.
+Tämä on QWERTYn lisäksi toinen epäoptimaalinen jäänne kirjoituskoneiden ajalta.
+Olihan näppäinten varsien jotenkin ulotuttava pääasialliseen kirjoituslaitteistoon.
+Jos näppäimistöt suunniteltaisiin ensimmäistä kertaa nykyään ilman historiallista taakkaa, miksi tabulaattori-, näppäinlukko- ja shift-näppäimiä päätettäisiin kasvattaa eri pituisiksi siten, että loput kirjaimet joutuvat kuin väistämään toisiaan.
+Viistous ei sinänsä ole välttämättä epäergonomista,
+mutta esimerkiksi kaukana kotirivistä olevien numeronäppäinten löytäminen voi olla hankalaa,
+kun vaikkapa numero 5 on etusormen yläpuolella,
+vaikka sarakkeiden suoraan mennessä siinä pitäisi olla nelonen.</p>
+
+<p>Markkinoilla on näppäimistöjä, jotka ratkaisevat kaikki nämä ongelmat.
+Esimerkiksi Ergodox Ez [12] ja Voyager [13] ovat suosittuja vaihtoehtoja.
+Ne vain maksavat halvimmillaan runsaat kolmesataa euroa parilta,
+mahdollisia kuljetuskuluja ja tulleja huomioimatta,
+ja olen köyhä opiskelija, joten en aio hankkia sellaisia ainakaan vielä.</p>
+
+<p>Olisin kuitenkin paljon halunnut kyseisenlaisen näppäimistön.
+Runsas vuosi sitten yritin lievittää pulmaani tilaamalla
+Perixx Periboard-524B-näppäimistön.
+Näppäimistö on toiminut kiitettävästi,
+mutta sen sarakkeet eivät mene suoraan.
+Lisäksi näppäimistöllä ei ole mekaanisen näppäimistön hyötyjä.
+Muutoin näkemykseni siitä ei ole juurikaan muuttunut sen jälkeen,
+kun kirjoitin siitä geminikapselissani [14].</p>
+
+<p>Epäonnekseni tuhlasin rahaa – pian näppäimistön ostamisen jälkeen julkaistiin parempi vaihtoehto, jonka hankkiminen maksaa suunnilleen saman verran.
+Onnekseni voin hankkia sen paremman vaihtoehdon nyt, kun huomasin asian.
+Noin 10 kuukautta sitten
+eräs suomalainen tietotekniikan opiskelija julkaisi netissä ohjeet juuri tarpeeni täyttävän näppäimistön kokoamiseen.
+Näppäimistö on vieläpä suunniteltu juuri budjettiystävällisyys ja kokoamisen helppous mielessä.
+Näppäimistön nimi on Silakka54, ja sen kokoamisohjeet löytyvät GitHubista [15].
+Voit nähdä näppäimistön <a href="#fig3">Kuvassa 3</a>.
+Oletuksena näppäimistössä ei ole kallistavaa telinettä,
+mutta olen jo 3D-tulostanut sellaisen.
+Näppäimistöjä on saatavilla valmiiksi koottuina AliExpressistä,
+tai näppäimistön voi koota tilaamillaan osilla,
+kuten itse aion tehdä aidon vapaan lähdekoodin hengen mukaisesti.</p>
+
+<figure id="fig3">
+	<img src="/img/silakka54.png" alt="Kuva Silakka54-näppäimistöstä">
+	<figcaption>Kuva 3. Silakka54-näppäimistö. Kuva on <a href="https://github.com/Squalius-cephalus">Juho ”Squalius-cephalus” T.:n</a> ja se on lisensoitu <a href="/static/silakka54-license.txt">MIT-lisenssillä</a>.</figcaption>
+</figure>
+
+<p>Paremman asettelun lisäksi Silakka54:n hyötyjä ovat helppo muokattavuus,
+mekaanisten näppäinkytkinten tuoma tuntuma sekä QMK:n (tai Vialin) avulla muokattava firmware.
+Näppäimistöä voi muokata esimerkiksi sisältämään lisää kerroksia
+(vrt. AltGr:n pohjassa pitäminen,
+mutta eri näppäimen pohjassa pitäminen avaa pääsyn niihin merkkeihin,
+joita itse useimmiten tarvitsee),
+ja tavallisia näppäimiä voi asettaa toimimaan eri näppäiminä pohjaan painaessa
+– esimerkiksi välilyönnistä voi tehdä myös Ctrl-näppäimen.</p>
+
+<p>Koska näppäimistöasettelu määritellään firmware-tasolla,
+voi oman asettelunsa myös ottaa mukaan kaikkialle,
+minne näppäimistönsä saa mukaan.
+Itse aion hyödyntää tätä esimerkiksi sähköisessä EXAM-tenttijärjestelmässä,
+mikäli sallittua,
+sillä kyseinen järjestelmä pohjautuu ainoalle yleiselle käyttöjärjestelmälle,
+joka ei tarjoa Colemak-näppäimistöasettelua.</p>
+
+
+<p>Lopuksi maininnan ansainnee Thumb-Key,
+jota käytän näppäimistönä puhelimellani.
+Siinä näppäimet ovat suuremmat (ne ovat 4x4-ruudukossa),
+joten niihin on helpompi osua.
+Toki kääntöpuolena kaikki kirjaimet eivät mahdu näppäimille,
+mutta loput merkit saa kirjoitettua vetämällä oikeasta näppäimestä oikeaan suuntaan.
+Pidän isommista näppäimistä, muita perusteluja kyseiselle näppäimistölle en anna.</p>
+
+
+<p>En varmasti ole vielä valmis työskentelytapojeni optimoinnin kanssa.
+Tämä antoi kuitenkin katsauksen nykyään käyttämiini olennaisimpiin tekstinsyöttööni vaikuttaviin ratkaisuihin,
+niin ohjelmistojen kuin näppäimistöjen osalta.
+Ratkaisut ovat kaikki helposti kokeiltavissa, paitsi mahdollisesti Silakka54 – fyysisiä esineitä kun on hankala kokeilla heti netissä.
+Kokeilemalla ei menetä mitään ja kärsivällisellä harjoittelulla kokeilu voi olla sekä hyödyllinen että hauska.</p>
+
+
+<h2>Linkkejä ja lähteitä</h2>
+
+<p>
+[1] Vimin dokumentaatio. Vim-ohjelmassa saatavilla komennolla ":help", verkossa <a href="https://vimhelp.org/">vimhelp.org</a><br>
+[2] Ks. esim. <a href="https://vimawesome.com/">vimawesome.com</a><br>
+[3] Neovimin dokumentaation LSP-serverien konfiguroinnista: <a href="https://neovim.io/doc/user/lsp.html">neovim.io/doc/user/lsp.html</a><br>
+[4] <a href="https://distantwriting.co.uk/instruments.html">distantwriting.co.uk/instruments.html</a>, kuva 23<br>
+[5] W. A. Burt. Patentti laitteelle Typographer. 1829. United states patent and trademark office. Saatavilla <a href="https://ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/X005581?requestToken=eyJzdWIiOiJlYTExNzhhMy0xNTExLTQ1YTktOWJjMy0yMzdlYTNkYTM4NzgiLCJ2ZXIiOiIwODRjMTAzOC01ZGVjLTQwNjItOWUwNC05M2VjNzlmZWU1ZjUiLCJleHAiOjB9">ppubs.uspto.gov/api/pdf/downloadPdf/[...]</a>.<br>
+[6] Wikipedia: Printing telegraph. <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph">en.wikipedia.org/wiki/Printing_telegraph</a><br>
+[7] Wikipedia, kirjainten esiintyvyys. <a href="https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Letter_frequency&oldid=1295211904">en.wikipedia.org/wiki/Letter_frequency</a><br>
+[8] Colemakin verkkosivut: <a href="https://colemak.com/">colemak.com</a><br>
+[9] Wikipedia-artikkeli Colemakista: <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Colemak">en.wikipedia.org/wiki/Colemak</a><br>
+[10] Colemakin suunnitteluprosessista: <a href="https://colemak.com/Design">colemak.com/Design</a><br>
+[11] Colemakin ergonomiset tekijät: <a href="https://colemak.com/Ergonomic">colemak.com/Ergonomic</a><br>
+[12] Ergodox Ez: <a href="https://ergodox-ez.com">ergodox-ez.com</a><br>
+[13] Voyager: <a href="https://zsa.io/voyager">zsa.io/voyager</a><br>
+[14] Geminilokini: ”Perixx budget split keyboard – first impression” <a href="gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">gemini://cron4.fi/gemlog/periboard.gmi</a>, Verkkoportaalin kautta <a href="https://portal.mozz.us/gemini/cron4.fi/gemlog/periboard.gmi">portal.mozz.us/[...]</a><br>
+[15] Silakka54 <a href="https://squalius-cephalus.github.io/silakka54">squalius-cephalus.github.io/silakka54</a><br>
+</p>
+
+<br>
+
+<p>
+*MinGW ei tietenkään ole Linux, mutta sen kautta sain ensikosketuksen GNU:n komentoriviohjelmiin.<br>
+**Oikeastaan teksti päätyy vain tekstikenttään, josta se sitten usein tallennetaan (kirjoitetaan) tiedostoon. 
+Usein tekstikentän sisältö myös vastaa kyseisen tiedoston sisältöä välitallennuksia vaille.
+Kuitenkaan tekstiä ei suoraan kirjoiteta tiedostoon
+kuten ei käytännössä missään tekstinmuokkausohjelmassa.
+Tosiasiassa tekstikentän ei tarvitse kuvata mitään tiedostoa,
+eikä sen sisältöjä tarvitse kirjoittaa mihinkään tiedostoon.<br>
+***Neovim sovelluksena vie vähemmän tilaa kuin Vim.<br>
+****Todellisuudessa käytin Svdvorakia, Dvorakin ruotsin kirjoittamiseen tarkoitettua versiota, koska oletus-dvorakista ei löydy ääkkösiäkään, toisin kuin oletus-colemakista.<br>
+</p>
+		</main>
+	</body>
+</html>
diff --git a/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt b/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
new file mode 100644
index 0000000..8295fd7
--- /dev/null
+++ b/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
@@ -0,0 +1,226 @@
+
+        yksinkertaisesti-monipuolinen.txt
+        =================================
+
+Jos tämä virke ei mahdu 2 riville puhelimesi näytöllä, käännä laitetta, niin lukeminen on helpompaa.
+
+Tietokoneiden alkuaikoina ihmisen ja tietokoneen
+välinen kommunikaatio tapahtui pääosin tekstin
+välityksellä. Komentokehotteeseen kirjoitettiin
+tekstikomento ja suoritettu ohjelma tulosti käyt-
+täjälle yhtä lailla tekstipohjaisen vastauksen.
+Kun internet saapui, kommunikoivat ihmiset myös 
+toistensa kanssa tekstin välityksellä: esimerkik-
+si sähköpostit olivat aluksi raakatekstiä.
+
+Nykyään pelkkään tekstiin (raakateksti, “plain
+text”) törmää harvoin ja sitä kavahdetaan. En pie-
+nempänä ymmärtänyt edes, mistä raakatekstissä on
+kyse. Tietokoneet esittäytyivät minulle word-doku-
+menttien, verkkosivustojen ja pdf-tiedostojen
+kautta. En tajunnut, että tietokoneissa taustalla
+toimii raaempaa tekstiä. Suurin osa muista ikäi-
+sistäni ovat varmasti lähteneet samasta käsityk-
+sestä, vaikka ovatkin ehkä löytäneet raakateks-
+tinkin varttuessaan.
+
+Teksti on monissa dokumenteissa pääsisältö, mutta
+raakatekstin ja verkkosivujen tai pdf-dokumenttien
+ero on siinä, että jälkimmäisissä dokumentin suun-
+nittelija on vastuussa myös dokumentin ulkoasusta
+ja voi lisätä siihen multimediaa. Verkko-ohjel-
+moija suunnittelee verkkosivun ulkoasun ja lisää
+sille videoita, ja word-dokumentin kirjoittaja
+muuttaa dokumentin fonttia ja lisää siihen kuvia.
+
+Raakatekstissä mikään tästä ei ole mahdollista.
+Raakatekstiä on se, mitä Windows-käyttäjä kirjoit-
+taa Notepadiin. Raakatekstistä koostuu myös tämä
+blogipostaus.
+
+Ohjelmistotasolla raakateksti koostuu tavuista,
+joista jokainen vastaa tiettyä merkkiä. Nykyään
+käytännössä kaikki raakateksti noudattaa UTF-8
+-standardia, joka määrittelee tavujen ja merkkien
+vastaavuudet. 01000001 vastaa isoa A:ta, 01000010
+isoa B:tä, 0011 1111 kysymysmerkkiä ja niin edel-
+leen. Jotkin merkit koostuvat useammasta tavusta,
+koska kahdeksan nollaa tai ykköstä ei riitä esit-
+tämään kaikkia merkkejä — näin jopa emojeille löy-
+tyy tuki UTF-8 -tekstistä, mikäli fontti sallii🥳
+
+Käyttöön raakateksti pääsee nykyään harvoin — jopa
+yksinkertaiset muistiinpanot kirjoitetaan esimer-
+kiksi Google Docsiin. Se on harmillista, koska
+raakatekstillä on ominaisuuksia, jotka tekevät
+siitä monissa tapauksissa käyttökelpoisempaa kuin
+mistään muusta datan muodosta.
+
+Raakatekstin kaksi suurinta hyötyä ovat sen yksin-
+kertaisuus ja kaikkialla toimivuus. Tekstin for-
+maatista vallitsee suurempi yksimielisyys kuin
+muiden formaattien osalta ja se on yksikäsittei-
+sempää.
+
+Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta
+raakateksti toimii mainiosti tietokoneohjelmien
+kanssa kommunikointiin ja niiden välillä tapahtu-
+vaan tiedonvaihtoon. On helppoa kirjoittaa
+ohjelma, joka lukee tekstiä. Ohjelma tietää mitä
+se lukee, koska teksti on hyvin standardisoitua.
+Lisäksi se saa datan puhtaana — sen ei tarvitse
+eritellä sille olennaista informaatiota ympäröi-
+västä ihmissilmälle tarkoitetusta esitystapaa kos-
+kevasta informaatiosta kuten tekstin sijainnista
+tai fontista.
+
+Tämä mahdollistaa tekstipohjaisten ohjelmien käy-
+tön tehokkaaseen tiedon muokkaamiseen, “skriptaa-
+miseen”. Otetaan esimerkiksi aloitus- ja lopetus-
+puheiden koostaminen. Miksaan välillä Lohjan seu-
+rakunnan messuja ja lähetän ne radioon. Lähetysten
+alkuun ja loppuun lausutaan lyhyet ns. spiikit,
+jotka koostan aluksi tekstinä. Tykkään kerätä
+spiikkien muuttuvat tiedot edellisen päivän iltana
+puhelimeeni tekstitiedostoon, ja kun tulen aamulla
+kirkolle, kirjoitan vain tietokoneella:
+
+ $ nc -l 1234 >> Desktop/Spiikit/2020-01-01.txt
+
+ja puhelimellani
+
+ $ nc 10.10.16.231 1234 < infot.txt
+
+ja olen näin saanut liitettyä tarpeelliset tiedot
+puhelimeltani oikeaan tiedostoon seurakunnan
+tietokoneella. Mikään tästä ei toimisi — ainakaan
+läheskään yhtä hyvin — jos käyttäisin raakatekstin
+sijaan vaikkapa `.docx`-dokumentteja. Erilaisia
+tekstipohjaisia ohjelmia voi yhdistellä vielä
+käyttökelpoisemmin ja monipuolisemmin: Wikipedi-
+asta löytyy hyvä esimerkki [1] (linkki dokumentin
+lopussa).
+
+Pelkän tekstin mukana ei myöskään tule turhaa tie-
+toa, kuten fonttia, tekstin väriä, videoita tai —
+raakatekstiin keskittyvien protokollien yhtey-
+dessä — evästeitä. Lukijan ei siis tarvitse odot-
+taa, kun verkkosivu lataa kymmenien megatavujen
+kokoista videota hipstereistä hyppimässä kännyköi-
+densä kanssa (ks. `https://agt.fi`) ja miettiä,
+mistä hän saisi paremman nettiliittymän tai kirota
+esimerkiksi VPN:n tai Tor-verkon hitautta. Sen
+sijaan hän pääsee lähes välittömästi muutaman
+(kymmenen) kilotavun kokoisen, hänen kannaltaan
+olennaisen tekstisisällön pariin. Resursseja
+säästyy ja joidenkin mielestä tiedonsaanti on näin
+myös mukavampaa.
+
+Raakateksti on tehokasta tietojenkäsittelyssä,
+mutta mitä tapahtuu, kun päättää tietoisesti käyt-
+tää sitä osuvamman formaatin sijaan? Mitä käy esi-
+merkiksi, kun kirjoittaa blogipostauksen pelkällä
+tekstillä verkkosivuilla tavallisesti käytetyn
+HTML-merkintäkielen sijaan?
+
+HTML:n käyttäminen tarjoasi mahdollisuuden lisätä
+tekstiin linkkejä ja kuvia. Lisäksi se tarjoaa
+tavan viestittää dokumentin eri osia — koodissa
+lukee, mikä osio on tarkoitettu valikoksi, mistä
+löytyy pääsisältö ja mikä sen sisällä on otsikko
+ja mikä taas alaotsikko.
+
+Kuten rajoitteiden kanssa yleensä käy, pakottaa
+pelkän tekstin käyttäminen kirjoittajan ylittämään
+formaatin asettamat rajoitukset ja kannustaa näin
+luovuuteen. Jos tekstidokumenttiin tahtoo lisätä
+linkin, täytyy se kirjoittaa auki. Voin esimer-
+kiksi kertoa, että HTML:n standardi löytyy osoit-
+teesta `https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2854`.
+Linkin auki kirjoittamisesta on yllättävää
+hyötyä: lukija näkee välittömästi minne se vie.
+Lisäksi se toimii, vaikka dokumentin tulostaisi
+paperille.
+
+Kuvien välittäminen tekstin kautta taas on luonut
+kokonaisen taiteen alan, nimittäin ASCII-taiteen.
+Siinä kuva esitetään raakatekstin tarjoamien merk-
+kien puitteissa. Yksinkertaisia kaaviokuvia on
+tietyissä tapauksissa varsin helppokin piirtää:
+         ________________________________
+        |                                |                    
+        |     H   H   H          CH3     |                    
+        |     |   |   |           \      |                    
+        | H - C - C - C - OH       C = O |                    
+        |     |   |   |            |     |                    
+        |     H   H   H            OH    |                    
+        |________________________________|
+             Propanoli ja etaanihappo
+              _____________________
+             |             _       |
+             |             v       |
+             |      --------->     |
+             |                     |
+             |          ^  _       |
+             |          |  N       |
+             |          |          |
+             |          |          |
+             |       ___|___       |
+             |      |       |      |
+             | _ <--|       |      |
+             | Fµ   |   |   |      |
+             | _____|___|___|_____ |
+             |          | _        |
+             |          | G        |
+             |          v          |
+             |_____________________|
+                 Liukuva kappale
+
+ (huom. kuvien näkemiseksi selaimesi on käytettävä
+  tiedoston näyttämiseen tasavälistä fonttia)
+
+Kaaviokuvien lisäksi on myös ASCII-taidetta, jossa
+paino on nimenomaan sanalla 'taide'. Netistä löy-
+tyy paljon ASCII-taiteen kokoelmia, esimerkiksi
+osoitteesta `https://www.asciiart.eu` ja
+`https://ascii.mozz.us:7070`.
+
+Tekstin arvaamattoman kauneuden, sen tehokkuuden
+ja vähän turhan informaation vuoksi internetissä
+on syntynyt uusia yhteisöjä ja protokollia raaka-
+tekstin ympärille. Ylläpidän itse esimerkiksi
+geminikapselia osoitteessa
+“gemini://gemini.jorl.fi”. Geminin kuvauksen
+ensimmäinen lause on vapaasti suomennettuna:
+“Gemini on uusi, yhteenlinkitettyjä tekstidoku-
+mentteja tukeva internet-teknologia.” [2] Muitakin
+protokollia ja yhteisöjä on, joista hyvän otoksen
+saa esimerkiksi Michael Lazarin kotisivujen etusi-
+vulta `https://mozz.us`.
+
+Lopulta on myös huomioitava, että käytännössä
+kaikki tietokoneohjelmat kirjoitetaan raakateks-
+tinä. Projektieni tiedostot ovat luettavissa
+netissä tekstinä. [3] (Ja kuka kirjoittaisi tieto-
+koneohjelmia Wordilla? Siitä on olemassa jopa
+satiirinen Youtube-video! [4]) Suuri osa tiedonvä-
+litysprotokollista on määritelty raakateksti
+lähtökohtana.  Raakateksti siis muodostaa tietoko-
+neiden ja laskennan selkärangan.
+
+Jos tahdomme oppia käyttämään tietokoneita tehok-
+kaammin ja sulavammin, tulisi raakatestistä ja
+sen käsittelystä siis tehdä normi eikä pelottavien
+hakkerien tapa. Näin myös ymmärtäisimme paremmin
+tietokoneita — ja ehkä löytäisimme osan tekstin
+kadotettua kauneutta.
+
+
+                     Viitteet
+                     --------
+
+[1] https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Pipeline_(Unix)&oldid=1219096916#Example
+[2] https://geminiprotocol.net
+   gemini://geminiprotocol.net
+[3] Esim. https://jorl.fi/git/stdu/Makefile
+[4] https://www.youtube.com/watch?v=X34ZmkeZDos
diff --git a/generated/img/colemak.png b/generated/img/colemak.png
new file mode 100644
index 0000000..6189052
--- /dev/null
+++ b/generated/img/colemak.png
diff --git a/generated/img/qwerty.png b/generated/img/qwerty.png
new file mode 100644
index 0000000..6d4bed8
--- /dev/null
+++ b/generated/img/qwerty.png
diff --git a/generated/img/silakka54.png b/generated/img/silakka54.png
new file mode 100644
index 0000000..3d8a992
--- /dev/null
+++ b/generated/img/silakka54.png
diff --git a/generated/static/global.css b/generated/static/global.css
new file mode 100644
index 0000000..6a2ec49
--- /dev/null
+++ b/generated/static/global.css
@@ -0,0 +1,136 @@
+
+
+* {
+	--bg: #050505;
+	--dim-bg: #444444;
+	--code-bg: #222222;
+	--text: #EEEEEE;
+	--dim-text: #CDCDCD;
+	--link: #00E800;
+	--link-active: #22FF22;
+	overflow-wrap: break-word;
+}
+
+@media (prefers-color-scheme: light) {
+	* {
+		--bg: #FAFAFA;
+		--dim-bg: #D0D0D0;
+		--code-bg: #E0E0E0;
+		--text: #000000;
+		--dim-text: #555555;
+		--link: #CC6600;
+		--link-active: #FF8000;
+	}
+}
+
+body {
+	--transition: .15s;
+	background-color: var(--bg);
+	color: var(--text);
+	margin: 2em .5em;
+	font-family: sans-serif;
+}
+
+p {
+	text-align: justify;
+}
+
+@media screen and (orientation: landscape) {
+	body {
+		margin: 2em 20%;
+	}
+}
+
+h1 {
+	text-align: center;
+	padding: 1em;
+}
+
+header {
+	position: absolute;
+	top: 0;
+	left: 0;
+	padding: .5rem;
+	text-align: center;
+	width: 100vw;
+	box-sizing: border-box;
+}
+
+.x-scroll {
+	overflow-x: auto;
+}
+pre {
+	padding: 1em;
+	background-color: var(--code-bg);
+	width: fit-content;
+}
+
+figure > img {
+	width: 100%;
+}
+
+.profilepicture {
+	--width: min(40%, 10rem);
+	border: 3px solid gold;
+	border-radius: 50%;
+	width: var(--width);
+	margin: 2rem calc((100% - var(--width)) / 2) 0 calc((100% - var(--width)) / 2);
+}
+
+.pixelart {
+	image-rendering: pixelated;
+}
+
+a {
+	color: var(--link);
+	transition: color var(--transition);
+}
+a:hover,a:focus {
+  color: var(--link-active);
+}
+#skiptocontent {
+	opacity: 0;
+	position: absolute;
+	transition: opacity var(--transition);
+	top: -5em;
+	left: 1em;
+	
+}
+#skiptocontent:focus {
+	top: 1em;
+	opacity: 1;
+}
+
+nav.menu > a {
+	display: block;
+	background-color: var(--bg);
+	transition: background-color var(--transition), color var(--transition);
+	border: 0 solid black;
+	text-decoration: none;
+	padding: .3em;
+}
+nav.menu > a:first-child {
+	border-radius: .5em .5em 0 0;
+}
+nav.menu > a:last-child {
+	border-radius: 0 0 .5em .5em;
+}
+nav.menu > a:only-child {
+	border-radius: .5em;
+}
+nav.menu > a:hover,nav.menu > a:focus {
+	background-color: var(--dim-bg);
+}
+nav.menu > a > p:not(:first-child) {
+	color: var(--dim-text);
+}
+nav.menu > a:hover > p:not(:first-child) {
+	color: var(--text);
+}
+nav.menu > a > p {
+	margin: 0;
+	padding: .1em;
+	overflow: hidden;
+	white-space: nowrap;
+	text-overflow: ellipsis;
+}
diff --git a/generated/static/silakka54-license.txt b/generated/static/silakka54-license.txt
new file mode 100644
index 0000000..c4d96c1
--- /dev/null
+++ b/generated/static/silakka54-license.txt
@@ -0,0 +1,21 @@
+MIT License
+
+Copyright (c) 2024 Squalius-cephalus.
+
+Permission is hereby granted, free of charge, to any person obtaining a copy
+of this software and associated documentation files (the "Software"), to deal
+in the Software without restriction, including without limitation the rights
+to use, copy, modify, merge, publish, distribute, sublicense, and/or sell
+copies of the Software, and to permit persons to whom the Software is
+furnished to do so, subject to the following conditions:
+
+The above copyright notice and this permission notice shall be included in all
+copies or substantial portions of the Software.
+
+THE SOFTWARE IS PROVIDED "AS IS", WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EXPRESS OR
+IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO THE WARRANTIES OF MERCHANTABILITY,
+FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE AND NONINFRINGEMENT. IN NO EVENT SHALL THE
+AUTHORS OR COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY CLAIM, DAMAGES OR OTHER
+LIABILITY, WHETHER IN AN ACTION OF CONTRACT, TORT OR OTHERWISE, ARISING FROM,
+OUT OF OR IN CONNECTION WITH THE SOFTWARE OR THE USE OR OTHER DEALINGS IN THE
+SOFTWARE.
diff --git a/img/colemak.png b/img/colemak.png
new file mode 100644
index 0000000..6189052
--- /dev/null
+++ b/img/colemak.png
diff --git a/img/qwerty.png b/img/qwerty.png
new file mode 100644
index 0000000..6d4bed8
--- /dev/null
+++ b/img/qwerty.png
diff --git a/img/silakka54.png b/img/silakka54.png
new file mode 100644
index 0000000..3d8a992
--- /dev/null
+++ b/img/silakka54.png
diff --git a/lisp/org-publish-project-alist.el b/lisp/org-publish-project-alist.el
new file mode 100644
index 0000000..0310ce0
--- /dev/null
+++ b/lisp/org-publish-project-alist.el
@@ -0,0 +1,44 @@
+
+(defun file-extension (filename)
+  "returns the file extension of the supplied filename,
+or nil if no extension was present"
+  (car
+   (last
+    (split-string filename "\\."))))
+
+(defun org-html-publish-or-copy (plist filename pub-dir)
+  "If the file extension is `.org`, publish using
+org-html-publish-to-html, otherwise use org-pubish-attachment."
+  (if (string-equal (file-extension filename) "org")
+      (org-html-publish-to-html plist filename pub-dir)
+    (org-publish-attachment plist filename pub-dir)))
+
+(let ((root "~/Documents/orgsite/") (generated "generated/"))
+  (setq org-publish-project-alist
+        `(("blog"
+           :base-directory ,(concat root "blog")
+           :publishing-directory ,(concat root generated "blog")
+           :base-extension any
+           :exclude ".*~"
+           :publishing-function org-html-publish-or-copy
+           :html-head-extra "<link rel=\"stylesheet\"type=\"text/css\" href=\"../static/global.css\">"
+           :html-postamble nil
+           :with-toc nil
+           :section-numbers nil
+           :language "fi")
+
+
+          ; TODO Refactor
+          ("static"
+           :base-directory ,(concat root "static")
+           :publishing-directory ,(concat root generated "static")
+           :base-extension any
+           :publishing-function org-publish-attachment)
+          ("img"
+           :base-directory ,(concat root "img")
+           :publishing-directory ,(concat root generated "img")
+           :base-extension any
+           :publishing-function org-publish-attachment)
+          
+          
+          )))
diff --git a/lisp/org-publish-project-alist.el~ b/lisp/org-publish-project-alist.el~
new file mode 100644
index 0000000..70fb2ce
--- /dev/null
+++ b/lisp/org-publish-project-alist.el~
@@ -0,0 +1,33 @@
+(setq org-publish-project-alist
+      '(("fi"
+         :completion-function (lambda (a) (copy-file "~/Documents/orgsite/generated/fi/index.html" "~/Documents/orgsite/generated/index.html" 1))
+	 :base-directory "~/Documents/orgsite/pages/fi"
+	 :publishing-directory "~/Documents/orgsite/generated/fi"
+	 :base-extension "org"
+         :publishing-function org-html-publish-to-html
+	 :recursive t
+         :with-toc nil
+	 :lang "fi"
+         :html-head "<link rel=\"stylesheet\"href=\"/static/mystyle.css\" type=\"text/css\"/>")
+	("en"
+	 :base-directory "~/Documents/orgsite/pages/en"
+	 :publishing-directory "~/Documents/orgsite/generated/en"
+	 :base-extension "org"
+         :publishing-function org-html-publish-to-html
+	 :recursive t
+         :with-toc nil
+	 :lang "en"
+         :html-head "<link rel=\"stylesheet\"href=\"/static/style.css\" type=\"text/css\"/>")
+        ("img" ; equiv with static
+         :base-directory "~/Documents/orgsite/img"
+         :publishing-directory "~/Documents/orgsite/generated/img"
+         :base-extension any
+         :recursive t
+         :publishing-function org-publish-attachment)
+        ("static" ; equiv with img
+         :base-directory "~/Documents/orgsite/static"
+         :publishing-directory "~/Documents/orgsite/generated/static"
+         :base-extension any
+         :recursive t
+         :publishing-function org-publish-attachment)
+	("website" :components ("fi" "en" "img" "static"))))
diff --git a/static/global.css b/static/global.css
new file mode 100644
index 0000000..6a2ec49
--- /dev/null
+++ b/static/global.css
@@ -0,0 +1,136 @@
+
+
+* {
+	--bg: #050505;
+	--dim-bg: #444444;
+	--code-bg: #222222;
+	--text: #EEEEEE;
+	--dim-text: #CDCDCD;
+	--link: #00E800;
+	--link-active: #22FF22;
+	overflow-wrap: break-word;
+}
+
+@media (prefers-color-scheme: light) {
+	* {
+		--bg: #FAFAFA;
+		--dim-bg: #D0D0D0;
+		--code-bg: #E0E0E0;
+		--text: #000000;
+		--dim-text: #555555;
+		--link: #CC6600;
+		--link-active: #FF8000;
+	}
+}
+
+body {
+	--transition: .15s;
+	background-color: var(--bg);
+	color: var(--text);
+	margin: 2em .5em;
+	font-family: sans-serif;
+}
+
+p {
+	text-align: justify;
+}
+
+@media screen and (orientation: landscape) {
+	body {
+		margin: 2em 20%;
+	}
+}
+
+h1 {
+	text-align: center;
+	padding: 1em;
+}
+
+header {
+	position: absolute;
+	top: 0;
+	left: 0;
+	padding: .5rem;
+	text-align: center;
+	width: 100vw;
+	box-sizing: border-box;
+}
+
+.x-scroll {
+	overflow-x: auto;
+}
+pre {
+	padding: 1em;
+	background-color: var(--code-bg);
+	width: fit-content;
+}
+
+figure > img {
+	width: 100%;
+}
+
+.profilepicture {
+	--width: min(40%, 10rem);
+	border: 3px solid gold;
+	border-radius: 50%;
+	width: var(--width);
+	margin: 2rem calc((100% - var(--width)) / 2) 0 calc((100% - var(--width)) / 2);
+}
+
+.pixelart {
+	image-rendering: pixelated;
+}
+
+a {
+	color: var(--link);
+	transition: color var(--transition);
+}
+a:hover,a:focus {
+  color: var(--link-active);
+}
+#skiptocontent {
+	opacity: 0;
+	position: absolute;
+	transition: opacity var(--transition);
+	top: -5em;
+	left: 1em;
+	
+}
+#skiptocontent:focus {
+	top: 1em;
+	opacity: 1;
+}
+
+nav.menu > a {
+	display: block;
+	background-color: var(--bg);
+	transition: background-color var(--transition), color var(--transition);
+	border: 0 solid black;
+	text-decoration: none;
+	padding: .3em;
+}
+nav.menu > a:first-child {
+	border-radius: .5em .5em 0 0;
+}
+nav.menu > a:last-child {
+	border-radius: 0 0 .5em .5em;
+}
+nav.menu > a:only-child {
+	border-radius: .5em;
+}
+nav.menu > a:hover,nav.menu > a:focus {
+	background-color: var(--dim-bg);
+}
+nav.menu > a > p:not(:first-child) {
+	color: var(--dim-text);
+}
+nav.menu > a:hover > p:not(:first-child) {
+	color: var(--text);
+}
+nav.menu > a > p {
+	margin: 0;
+	padding: .1em;
+	overflow: hidden;
+	white-space: nowrap;
+	text-overflow: ellipsis;
+}
diff --git a/static/silakka54-license.txt b/static/silakka54-license.txt
new file mode 100644
index 0000000..c4d96c1
--- /dev/null
+++ b/static/silakka54-license.txt
@@ -0,0 +1,21 @@
+MIT License
+
+Copyright (c) 2024 Squalius-cephalus.
+
+Permission is hereby granted, free of charge, to any person obtaining a copy
+of this software and associated documentation files (the "Software"), to deal
+in the Software without restriction, including without limitation the rights
+to use, copy, modify, merge, publish, distribute, sublicense, and/or sell
+copies of the Software, and to permit persons to whom the Software is
+furnished to do so, subject to the following conditions:
+
+The above copyright notice and this permission notice shall be included in all
+copies or substantial portions of the Software.
+
+THE SOFTWARE IS PROVIDED "AS IS", WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EXPRESS OR
+IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO THE WARRANTIES OF MERCHANTABILITY,
+FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE AND NONINFRINGEMENT. IN NO EVENT SHALL THE
+AUTHORS OR COPYRIGHT HOLDERS BE LIABLE FOR ANY CLAIM, DAMAGES OR OTHER
+LIABILITY, WHETHER IN AN ACTION OF CONTRACT, TORT OR OTHERWISE, ARISING FROM,
+OUT OF OR IN CONNECTION WITH THE SOFTWARE OR THE USE OR OTHER DEALINGS IN THE
+SOFTWARE.