diff options
Diffstat (limited to 'generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt')
| -rw-r--r-- | generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt | 226 |
1 files changed, 226 insertions, 0 deletions
diff --git a/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt b/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt new file mode 100644 index 0000000..8295fd7 --- /dev/null +++ b/generated/blog/yksinkertaisesti-monipuolinen.txt @@ -0,0 +1,226 @@ + + yksinkertaisesti-monipuolinen.txt + ================================= + +Jos tämä virke ei mahdu 2 riville puhelimesi näytöllä, käännä laitetta, niin lukeminen on helpompaa. + +Tietokoneiden alkuaikoina ihmisen ja tietokoneen +välinen kommunikaatio tapahtui pääosin tekstin +välityksellä. Komentokehotteeseen kirjoitettiin +tekstikomento ja suoritettu ohjelma tulosti käyt- +täjälle yhtä lailla tekstipohjaisen vastauksen. +Kun internet saapui, kommunikoivat ihmiset myös +toistensa kanssa tekstin välityksellä: esimerkik- +si sähköpostit olivat aluksi raakatekstiä. + +Nykyään pelkkään tekstiin (raakateksti, “plain +text”) törmää harvoin ja sitä kavahdetaan. En pie- +nempänä ymmärtänyt edes, mistä raakatekstissä on +kyse. Tietokoneet esittäytyivät minulle word-doku- +menttien, verkkosivustojen ja pdf-tiedostojen +kautta. En tajunnut, että tietokoneissa taustalla +toimii raaempaa tekstiä. Suurin osa muista ikäi- +sistäni ovat varmasti lähteneet samasta käsityk- +sestä, vaikka ovatkin ehkä löytäneet raakateks- +tinkin varttuessaan. + +Teksti on monissa dokumenteissa pääsisältö, mutta +raakatekstin ja verkkosivujen tai pdf-dokumenttien +ero on siinä, että jälkimmäisissä dokumentin suun- +nittelija on vastuussa myös dokumentin ulkoasusta +ja voi lisätä siihen multimediaa. Verkko-ohjel- +moija suunnittelee verkkosivun ulkoasun ja lisää +sille videoita, ja word-dokumentin kirjoittaja +muuttaa dokumentin fonttia ja lisää siihen kuvia. + +Raakatekstissä mikään tästä ei ole mahdollista. +Raakatekstiä on se, mitä Windows-käyttäjä kirjoit- +taa Notepadiin. Raakatekstistä koostuu myös tämä +blogipostaus. + +Ohjelmistotasolla raakateksti koostuu tavuista, +joista jokainen vastaa tiettyä merkkiä. Nykyään +käytännössä kaikki raakateksti noudattaa UTF-8 +-standardia, joka määrittelee tavujen ja merkkien +vastaavuudet. 01000001 vastaa isoa A:ta, 01000010 +isoa B:tä, 0011 1111 kysymysmerkkiä ja niin edel- +leen. Jotkin merkit koostuvat useammasta tavusta, +koska kahdeksan nollaa tai ykköstä ei riitä esit- +tämään kaikkia merkkejä — näin jopa emojeille löy- +tyy tuki UTF-8 -tekstistä, mikäli fontti sallii🥳 + +Käyttöön raakateksti pääsee nykyään harvoin — jopa +yksinkertaiset muistiinpanot kirjoitetaan esimer- +kiksi Google Docsiin. Se on harmillista, koska +raakatekstillä on ominaisuuksia, jotka tekevät +siitä monissa tapauksissa käyttökelpoisempaa kuin +mistään muusta datan muodosta. + +Raakatekstin kaksi suurinta hyötyä ovat sen yksin- +kertaisuus ja kaikkialla toimivuus. Tekstin for- +maatista vallitsee suurempi yksimielisyys kuin +muiden formaattien osalta ja se on yksikäsittei- +sempää. + +Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta +raakateksti toimii mainiosti tietokoneohjelmien +kanssa kommunikointiin ja niiden välillä tapahtu- +vaan tiedonvaihtoon. On helppoa kirjoittaa +ohjelma, joka lukee tekstiä. Ohjelma tietää mitä +se lukee, koska teksti on hyvin standardisoitua. +Lisäksi se saa datan puhtaana — sen ei tarvitse +eritellä sille olennaista informaatiota ympäröi- +västä ihmissilmälle tarkoitetusta esitystapaa kos- +kevasta informaatiosta kuten tekstin sijainnista +tai fontista. + +Tämä mahdollistaa tekstipohjaisten ohjelmien käy- +tön tehokkaaseen tiedon muokkaamiseen, “skriptaa- +miseen”. Otetaan esimerkiksi aloitus- ja lopetus- +puheiden koostaminen. Miksaan välillä Lohjan seu- +rakunnan messuja ja lähetän ne radioon. Lähetysten +alkuun ja loppuun lausutaan lyhyet ns. spiikit, +jotka koostan aluksi tekstinä. Tykkään kerätä +spiikkien muuttuvat tiedot edellisen päivän iltana +puhelimeeni tekstitiedostoon, ja kun tulen aamulla +kirkolle, kirjoitan vain tietokoneella: + + $ nc -l 1234 >> Desktop/Spiikit/2020-01-01.txt + +ja puhelimellani + + $ nc 10.10.16.231 1234 < infot.txt + +ja olen näin saanut liitettyä tarpeelliset tiedot +puhelimeltani oikeaan tiedostoon seurakunnan +tietokoneella. Mikään tästä ei toimisi — ainakaan +läheskään yhtä hyvin — jos käyttäisin raakatekstin +sijaan vaikkapa `.docx`-dokumentteja. Erilaisia +tekstipohjaisia ohjelmia voi yhdistellä vielä +käyttökelpoisemmin ja monipuolisemmin: Wikipedi- +asta löytyy hyvä esimerkki [1] (linkki dokumentin +lopussa). + +Pelkän tekstin mukana ei myöskään tule turhaa tie- +toa, kuten fonttia, tekstin väriä, videoita tai — +raakatekstiin keskittyvien protokollien yhtey- +dessä — evästeitä. Lukijan ei siis tarvitse odot- +taa, kun verkkosivu lataa kymmenien megatavujen +kokoista videota hipstereistä hyppimässä kännyköi- +densä kanssa (ks. `https://agt.fi`) ja miettiä, +mistä hän saisi paremman nettiliittymän tai kirota +esimerkiksi VPN:n tai Tor-verkon hitautta. Sen +sijaan hän pääsee lähes välittömästi muutaman +(kymmenen) kilotavun kokoisen, hänen kannaltaan +olennaisen tekstisisällön pariin. Resursseja +säästyy ja joidenkin mielestä tiedonsaanti on näin +myös mukavampaa. + +Raakateksti on tehokasta tietojenkäsittelyssä, +mutta mitä tapahtuu, kun päättää tietoisesti käyt- +tää sitä osuvamman formaatin sijaan? Mitä käy esi- +merkiksi, kun kirjoittaa blogipostauksen pelkällä +tekstillä verkkosivuilla tavallisesti käytetyn +HTML-merkintäkielen sijaan? + +HTML:n käyttäminen tarjoasi mahdollisuuden lisätä +tekstiin linkkejä ja kuvia. Lisäksi se tarjoaa +tavan viestittää dokumentin eri osia — koodissa +lukee, mikä osio on tarkoitettu valikoksi, mistä +löytyy pääsisältö ja mikä sen sisällä on otsikko +ja mikä taas alaotsikko. + +Kuten rajoitteiden kanssa yleensä käy, pakottaa +pelkän tekstin käyttäminen kirjoittajan ylittämään +formaatin asettamat rajoitukset ja kannustaa näin +luovuuteen. Jos tekstidokumenttiin tahtoo lisätä +linkin, täytyy se kirjoittaa auki. Voin esimer- +kiksi kertoa, että HTML:n standardi löytyy osoit- +teesta `https://www.rfc-editor.org/rfc/rfc2854`. +Linkin auki kirjoittamisesta on yllättävää +hyötyä: lukija näkee välittömästi minne se vie. +Lisäksi se toimii, vaikka dokumentin tulostaisi +paperille. + +Kuvien välittäminen tekstin kautta taas on luonut +kokonaisen taiteen alan, nimittäin ASCII-taiteen. +Siinä kuva esitetään raakatekstin tarjoamien merk- +kien puitteissa. Yksinkertaisia kaaviokuvia on +tietyissä tapauksissa varsin helppokin piirtää: + ________________________________ + | | + | H H H CH3 | + | | | | \ | + | H - C - C - C - OH C = O | + | | | | | | + | H H H OH | + |________________________________| + Propanoli ja etaanihappo + _____________________ + | _ | + | v | + | ---------> | + | | + | ^ _ | + | | N | + | | | + | | | + | ___|___ | + | | | | + | _ <--| | | + | Fµ | | | | + | _____|___|___|_____ | + | | _ | + | | G | + | v | + |_____________________| + Liukuva kappale + + (huom. kuvien näkemiseksi selaimesi on käytettävä + tiedoston näyttämiseen tasavälistä fonttia) + +Kaaviokuvien lisäksi on myös ASCII-taidetta, jossa +paino on nimenomaan sanalla 'taide'. Netistä löy- +tyy paljon ASCII-taiteen kokoelmia, esimerkiksi +osoitteesta `https://www.asciiart.eu` ja +`https://ascii.mozz.us:7070`. + +Tekstin arvaamattoman kauneuden, sen tehokkuuden +ja vähän turhan informaation vuoksi internetissä +on syntynyt uusia yhteisöjä ja protokollia raaka- +tekstin ympärille. Ylläpidän itse esimerkiksi +geminikapselia osoitteessa +“gemini://gemini.jorl.fi”. Geminin kuvauksen +ensimmäinen lause on vapaasti suomennettuna: +“Gemini on uusi, yhteenlinkitettyjä tekstidoku- +mentteja tukeva internet-teknologia.” [2] Muitakin +protokollia ja yhteisöjä on, joista hyvän otoksen +saa esimerkiksi Michael Lazarin kotisivujen etusi- +vulta `https://mozz.us`. + +Lopulta on myös huomioitava, että käytännössä +kaikki tietokoneohjelmat kirjoitetaan raakateks- +tinä. Projektieni tiedostot ovat luettavissa +netissä tekstinä. [3] (Ja kuka kirjoittaisi tieto- +koneohjelmia Wordilla? Siitä on olemassa jopa +satiirinen Youtube-video! [4]) Suuri osa tiedonvä- +litysprotokollista on määritelty raakateksti +lähtökohtana. Raakateksti siis muodostaa tietoko- +neiden ja laskennan selkärangan. + +Jos tahdomme oppia käyttämään tietokoneita tehok- +kaammin ja sulavammin, tulisi raakatestistä ja +sen käsittelystä siis tehdä normi eikä pelottavien +hakkerien tapa. Näin myös ymmärtäisimme paremmin +tietokoneita — ja ehkä löytäisimme osan tekstin +kadotettua kauneutta. + + + Viitteet + -------- + +[1] https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Pipeline_(Unix)&oldid=1219096916#Example +[2] https://geminiprotocol.net + gemini://geminiprotocol.net +[3] Esim. https://jorl.fi/git/stdu/Makefile +[4] https://www.youtube.com/watch?v=X34ZmkeZDos |